Kouvolan kaupunki toteuttanut huomattavat henkilöstövähennykset: ”Edellytykset hyvälle henkilöstöjohtamiselle on tärkeä turvata” – Kaupunginhallitus käsittelee vuosien 2021–2024 henkilöstösuunnitelmaa maanantaina

Kaupungin henkilöstöön on kohdistunut paljon säästötavoitteita viime vuosina. Henkilötyövuosien vähennys viime vuoden elokuuhun verrattuna on huomattava: 322,34 henkilötyövuotta. Eläkkeelle on siirtymässä huomattava määrä kaupungin henkilöstöä lähes kaikilla toimialoilla.

Kouvolan kaupungin taloudellinen tilanne on heikko, ja taloutta tasapainotetaan lukuisin eri keinoin. Henkilöstökulut ovat vuoden 2020 talousarviossa lähes 26 prosenttia kaupungin toimintakuluista. Henkilöstömenoihin ja henkilöstöön on kohdistunut viime vuosina paljon säästötavoitteita, erityisesti vuonna 2020. Henkilöstö onkin vähentynyt huomattavasti vuosien 2019 ja 2020 aikana.

– Eläkkeelle siirtyneiden tehtävistä on jätetty täyttämättä keskimäärin 39 prosenttia, kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhu sanoo.

Henkilöstömenoihin ja henkilöstöön kohdistuu edelleen säästötavoitteita suunnittelukaudella.

– Samanaikaisesti on kiinnitettävä huomiota uusien osaajien saamiseen eläkkeelle siirtyvien tilalle.

Kaupungin henkilöstötarpeeseen vaikuttaa se, mitä ja miten sekä millaisella palveluverkolla kaupunki palvelujaan tuottaa. Palvelujen järjestämistä suunniteltaessa tulee ennakoivasti vastata toimintaympäristön muutoshaasteisiin väestörakenteessa, palvelutarpeissa ja taloudessa.

– Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä, Karhu sanoo.

Henkilötyövuosissa huomattava vähennys vuonna 2020

Henkilötyövuosina henkilöstömäärä oli elokuun 2020 lopussa 2 721,48. Henkilöstö on vähentynyt viime vuodesta 322,34 henkilötyövuodella. Vuonna 2020 toteutettujen lomautusten vaikutus on ollut noin 90 henkilötyövuotta. Lomautuksilla ja koronavirusepidemialla on ollut vaikutusta määräaikaisen henkilöstön käyttöön vuonna 2020.

Elokuun lopussa kaupungin palveluksessa oli henkilöstöä yhteensä 3 125, joista vakinaisia oli 2 590, määräaikaisia 454 ja tukitoimenpitein työllistettyjä 81.

Suurimmat ammattiryhmät ovat varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstö, jotka muodostavat 62 prosenttia koko kaupungin henkilöstöstä. Hallinto- ja toimistohenkilöstön osuus on vajaa kahdeksan prosenttia. Hallinto- ja toimistohenkilöstön määrä on vähentynyt 33:lla viime vuodesta. Esimiesasemassa olevia oli yhteensä 184, joista vakinaisia 165. Esimiesten määrä on vähentynyt viime vuodesta 24:llä.

– Vuonna 2019 käytiin kahdet työvoiman vähentämistä koskevat yt-neuvottelut, joissa tavoitteena on ollut yhteensä 120 henkilötyövuoden vähennys vuoden 2020 loppuun mennessä. Nämä tavoitteet on saavutettu.

Eläkeiän täyttää vuoteen 2024 mennessä yhteensä 14 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä

Eläkeiän täyttää vuoteen 2024 mennessä yhteensä 361 henkilöä, mikä on 14 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Erityisen suurta eläkkeelle siirtyminen tulee olemaan konsernipalveluissa (28 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä), liikunnan ja kulttuurin toimialalla (23 prosenttia) sekä asumisen ja ympäristön toimialalla (20 prosenttia). Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla eläkeiän täyttää 10 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä, mutta eläkkeelle siirtyminen tulee olemaan määrällisesti suurta.

Eläkkeelle on siirtymässä huomattava määrä kaupungin henkilöstöä lähes kaikilla toimialoilla, joten lyhyessä ajassa organisaatiosta poistuu paljon osaamista. Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen, kilpailukykyisten palkkausjärjestelmien kehittäminen ja vakaa henkilöstöpolitiikka ovat keskeisessä roolissa osaajien saamiseksi ja pitämiseksi kaupungin organisaatiossa.

Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan kaupungin järjestämissä palveluissa. Työtehtävien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla pyritään puolestaan palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.

Organisaatiomuutokset sitovat resursseja muusta kehittämistoiminnasta

Henkilöstön työhyvinvointia edistetään erilaisin terveyteen liittyvin toimenpitein sekä osaamisen, johtamisen ja työympäristön kehittämisellä.

– Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn tukeminen ovat olleet yksi henkilöstöjohtamisen painopisteistä ja määrätietoista työtä jatketaan edelleen tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Sairauspoissaolojen hallinnassa ja ehkäisemisessä korostuu ennakointi, työkykyriskien tunnistaminen ja varhainen reagoiminen sekä tukitoimenpiteiden oikea-aikaisuus. Vuonna 2020 uudistetut työkyvyn toimintamalli ja päihdeohjelma tukevat myös näitä tavoitteita.

Kouvolan kaupungin organisaatiota uudistetaan kesäkuun alussa 2021. Organisaatiomuutokset aiheuttavat haasteita henkilöstön työhyvinvoinnille ja sitovat paljon resursseja muusta kehittämistoiminnasta. Erityistä huomiota suunnittelukaudella tulee kiinnittää muutosten vaikutusten arviointiin, muutosjohtamiseen ja hallittuun muutosten toteuttamiseen.

– Riittävät edellytykset ja resurssit hyvälle henkilöstöjohtamiselle ja esimiestyölle on tärkeä turvata tulevissa muutoksissa, Päivi Karhu sanoo.

Henkilöstösuunnitelma vuosille 2021–2024 on laadittu talousarvion val­mis­te­lun yhteydessä. Kaupunginhallitus käsittelee vuosien 2021–2024 henkilöstösuunnitelmaa kokouksessaan maanantaina.

Kaupunginhallituksen esityslista löytyy täältä.

Lisätietoja:

Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh. 020 615 4001, pai­vi.karhu(at)kouvola.fi

Henkilöstösuunnittelupäällikkö Annamaija Saa­re­la, puh. 020 615 7231, annamaija.saarela(at)kouvola.fi

Sivun alkuun