Tampella Oy perusti 1930-luvun lopulla Inkeroisiin Anjalan paperitehtaan, joka sijoittui aikaisempien tehtaiden pohjoispuolelle. Suunnittelutehtävään palkattiin Sunilan tehdasalueen suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto.

Suunnittelutyö alkoi Inkeroisten tehdasalueen rakennussuunnitelmalla, joka toimi pohjana sekä varsinaisten paperitehtaan tehdas-, varasto- ja tuotantorakennusten suunnitelmille että Tehtaanmäen alueella olevien asuin- tuotanto- ja toimistorakennusten muutossuunnitelmille.

Tampellan tehdas siirtyi Stora Enson omistukseen 1993. Stora Enson Anjalankosken tehtaat koostuvat nyt Inkeroisten kartonkitehtaasta ja Anjalan paperitehtaasta. Tehtaat ja niiden ympärillä oleva tehdasyhdyskunta muodostavat arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, jossa Alvar Aallon arkkitehtuuri on edelleen vahvasti läsnä.

Anjalan paperitehtaan konesali

Ensontie 1, Alvar Aalto 1938-1938
Katso Ensontie 1 karttapalvelussa

Anajalan paperitehtaan konesali

Paperitehdas on teräsbetonirunkoinen punatiilijulkisivuinen rakennus, joka koostuu useasta eri kokoisesta rakennusmassasta. Paperikonesaliin sijoitettiin alkujaan kaksi Ab Karlstads Mekaniska Verkstad:in valmistamaa paperikonetta sijaitsee vanhan hiomon eteläpuolella. Konesali on säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussa. Paperikone 2 on uusittu 1980-luvulla. Ulkoisesti paperikonesalista on säilynyt lännen puoleinen konesalin ja paperikone 3 konesalin muodostama sisäpihanpuoleinen puhtaaksi muurattu tiilijulkisivu. Rakennusten julkisivujen pieniruutuiset ikkunat on koottu suuriin kenttiin.

Höyryvoimalaitos

Ensontie 1, Alvar Aalto 1937
Katso Ensontie 1 karttapalvelussa

Anjalan paperitehtaan höyryvoimalaitos

Punatiilinen massaltaan 2-3 kerroksinen höyryvoimalaitos on säilynyt julkisivuiltaan alkuperäisen kaltaisena. Rakennukseen liittyy tiilirakenteinen savupiippu. Höyryvoimalaitoksen vuonna 1958 valmistunut kattilarakennus 1 nivoutuu luontevasti vanhaan höyryvoimalaitokseen. Laajennusosa sisältää uuden ohjaushuoneen, varaston ja sosiaalitilat henkilökunnalle. Vuonna 1971 valmistunut kattilarakennus 2 ja vuonna 1983 valmistunut kombikattilarakennus peittävät vanhan voimalaitoksen etelän ja idän puolelta.

Hiomo

Ensontie 1, Alvar Aalto 1938
Katso Ensontie 1 karttapalvelussa

Aanjalan paperitehtaan hiomo

Alvar Aallon suunnittelemaa Hiomoa on näkyvissä rakennuksen pohjoispäädyssä ja itäpuolella. Hiomoa on laajennettu 1950-luvulla Aallon piirustusten mukaan. Osa 1950-luvun laajennuksista on myös jäänyt myöhemmin tehtyjen laajennusten (mm. pastakeittämön) taakse. Hiomon itäpuoli jää pohjoisessa vesitornin ja siihen liittyvien putkistojen peittoon. Vanha hiomo on muutettu korjaamoksi ja sosiaalitiloiksi 1980-luvulla.

Kuorimon katkaisulaitos

Ensontie 1, Alvar Aalto 1954
Katso Ensontie 1 karttapalvelussa

Kuorimo Anjalan paperitehdas

Kaksikerroksinen, teräsbetonirunkoinen, julkisivuiltaan punatiilinen katkaisulaitos on säilynyt ulkoasultaan alkuperäisenä. Rakennuksen katossa on käytetty samanlaista sisäänpäin kaltevaa muotoa, jota Aalto on käyttänyt myös muissa suunnittelemissaan rakennuksissa, mm. Säynätsalon kunnantalossa.

Jälkikäsittely ja varasto

Ensontie 1, Alvar Aalto 1937-1938
Katso Ensontie 1 karttapalvelussa

Anjalan paperitehtaan jälkikäsittely- ja varastorakennus
Anjalan paperitehaan jälkikäsittely- ja varastorakennus

Tiilijulkisivuinen rakennus sijoittuu kiinni paperikonesaliin. Rakennuksen alkuperäisestä tilasta on jäljellä enää sen itä- ja pohjoisosa. Jälkikäsittelyosaston eteläpuolelle sijoittuu vanha tuotevarasto. Rakennus on jäänyt suurimmalta osin uudempien rakennusmassojen alle. Rakennuksen huomioita herättävä yksityiskohta on tuotevaraston länsijulkisivulla sijaitsevan lastauslaiturin alkuperäisessä asussa oleva betonista valettu kaareva lastauslaiturin suojakatos.

Vanhan kartonkitehtaan konttori ja sosiaalitilat

Ensontie 1, Alvar Aalto 1945-1946
Katso Ensontie 1 karttapalvelussa.

Anajlan paperitahtaan  kuivaamo ja konttori

Alvar Aalto suunnitteli vanhan 1890-luvula peräisin olevan Inkeroisten kartonkitehtaan jatkeeksi uuden kaksikerroksisen laajennusosan, joka käsitti tehtaan henkilöstöosaston toimistotilojen lisäksi sosiaalitiloja. Rakennus toimi tehdaskäytössä vuoteen 1990. Rakennuksen vanhassa osassa sijaitsee nykyisin Ankkapurhan teollisuus museo. Aallon laajennusosa on käyttökiellossa virtaavan veden vaurioitettua rakennuksen perustuksia.

Puolisellutehdas/Hiertämö

Paperitie, Alvar Aalto 1952
Katso Paperitie karttapalvelussa

Anajlan paperitehtaan puolisellutehdas/hiertämö
Anjalan paperitehtaan puolisellutehdas/hiertämö

Betonirunkoinen, tiilivuorattu rakennus on alkujaan jaettu useaan eri kokoiseen ja korkuiseen rakennusmassaa, joista korkein sisälsi hissin. Rakennusmassoja on rytmitetty erikokoisilla ikkunakentillä. Rakennuksen pohjois- ja länsipuolelle on tehty 1970-80 luvulla teräsrakenteinen laajennusosa, joka muuttaa täysin rakennuksen ulkoarkkitehtuurin.

Keskuskonttori

Pasilantie 1, 1897, Alvar Aalto 1939
Katso Pasilantie 1 karttapalvelussa

Anjalan paperitehtaan keskuskonttori

Aalto modernisoi vanhan puurakenteisen pitkänomaisen huvila ajanmukaiseksi konttoriksi. Muutoksessa muutettiin rakennuksen sisätiloja, mm. sisääntuloaulaa ja huonejakoa, mutta näkyvimmät muutokset ovat rakennuksen ulkopuolella olevan pääsisäänkäyntikatos ja sen portaat sekä pylväät. Rakennusta on laajennettu vuosina 1960-61.

Päivitetty 8.6.2021

Sivun alkuun