Työntekijöiden asunnot

Mestarilinja

Rantalinja 4,6,8,10 ja 12, Alvar Aalto 1937-38
Katso Rantalinja 4 karttapalvelussa

Kymijoen rantatöyrään päälle sijoittuu viisi kahden perheen taloa tehtaan työnjohtajia varten. Vuosina 1937-38 valmistuneet tiilirakennukset rakennettiin samoista piirustuksista tehtaan omana työnä. Rakennukset avautuvat länteen Kymijoen suuntaan. Valkoisiksi kalkitut seinät, joissa tiililimitys on näkyvillä, ankara symmetrisyys, korkea harjakatto ja molemmista päädyistä kohoavat korkeat tiilipiiput antavat rakennuksille yksilöllisen ilmeen. Rakennustyyliä on kuvattu englantilaistyyppiseksi huvilatyyliksi. Tontteihin ei ole liittynyt ulkorakennuksia.

Tervalinja

Tervalinja 1,3 ja 5, Alvar Aalto 1937-38
Katso Tervalinja 1 karttapalvelussa

Kirkkosuoran pohjoispuolelle uudeksi linjaksi Punalinjan ja Keltalinjan viereen rakennettiin vuosina 1937–38 viisi työntekijöitten (koneenhoitajien) asuinrakennusta. Osittain kaksikerroksisissa puurakenteisissa rakennuksissa oli neljä asuntoa. Julkisivuissa on käytetty leveää mustaksi maalattua vaakalautaa. Tiilipintainen vesikatto on toteutettu epäkeskeisesti ja rakennusmassaa on rytmitetty sisäänvedettyjen sisäänkäyntien avulla.  Eteläisimmässä rakennuksessa sijaitsee yhä tehtaan lääkäriasema. Rakennusten itäpuolella olevien puutarhapihojen hoidosta vastasi tehtaan viherpuoli, mutta asukkaat saivat korjata puutarhan sadon.

Punalinja

Keltalinja 8, Alvar Aalto 1907?
Katso Keltalinja 8 (museotalo Warpunen) karttapalvelussa

Punalinjan taloista on säilynyt vain kaksi, joista pohjoisin on yhä alkuperäisessä asussa. Vuonna 1909 valmistunut neljän perheen asuinrakennus on entisöity yhtiön ylläpitämäksi Inkeroisten tehdashistorian tallentamiseen ja esittämiseen keskittyväksi Museotalo Warpuseksi. Rakennuksen pihalla on säilynyt alkuperäinen ulkorakennus, joita on aiemmin ollut jokaisen rakennuksen pihapiirissä. Punaisen linjan eteläisimmän tehtaan työntekijöiden asuinrakennuksen muutostyöt suunnitteli Alvar Aalto vuonna 1953 ja se on muutettu vastaamaan muita muutettuja rakennuksia. Rakennuksessa oli alkujaan kolme asuntoa.

Keltalinja

Keltalinja 1-6, Alvar Aalto? 1907
Katso Keltalinja 1 karttapalvelussa

Punalinjan ja Tervalinjan välissä on jäljellä Keltalinjan työtekijöiden rivitaloja (neljänperheen taloja). Rakennuksista kolme on jäljellä ja kolme on purettu linjan pohjoisosasta. Ilmeisesti nämä vuosina 1907–09 rakennetut hirsitalot olivat vanhassa asussaan keltaisia, mutta ne korjattiin ja muutettiin julkisivuiltaan tummiksi 1940-luvun puolivälissä Tervalinjan talojen tyyliin.