Kouvola maksaa vuosittain noin 8 miljoonaa korvauksia Kelalle pitkään työttöminä olleista. Kohennusta tilanteeseen haetaan muun muassa lisätyillä palkkatukityöpaikoilla.
Pitkään jatkunut työttömyys tuo haastetta sekä työttömälle että kunnalle. Kouvola maksaa vuosittain yli 8 miljoonaa korvauksia Kelalle pitkään työttöminä olleista. Myös pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset työttömän elämään voivat olla kovat.
Nyt tehoa työllistämiseen haetaan muun muassa lisätyillä palkkatukityöpaikoilla.
Kouvolassa paikkoja on tarjolla vuoden aikana yhteensä 300.
Puhutaan suurista luvuista. Kelan ns. sakkolista on pitkä. Viime vuoden loppuun mennessä Kouvola maksoi Kelalle pitkäaikaistyöttömistä lähes 8 miljoonaa euroa. Helmikuussa 2021 henkilöitä, joista kunnan tuli maksaa, oli 1603, ja Kelalle maksettiin 642 572 euroa.
Palkkatukipaikkoja tarjolla runsaasti
Yksi keino pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseen on palkkatukityöllistäminen. Siinä valtio maksaa kunnalle 30-50 prosenttia työllistämisen kustannuksista, ja kunta palkkaa tuen avulla henkilön määräaikaiseen työhön.
Kouvola on lisännyt palkkatukipaikkoja viime vuoden alusta sadalla paikalla. Tällä hetkellä palkkatuella kaupungilla on töissä 60 henkilöä. Uusia rekrytoidaan läpi vuoden. Kevään aikana paikkoja aukeaa muun muassa puistotyössä.
− Aloite lisäpaikkoihin tuli kaupunginjohtajalta. Viime vuonna paikkoja oli 200, tälle vuodelle saimme sata lisää. Kouvolassa on kova pitkäaikaistyöttömyyden ydin, jonka asioita olisi tärkeä saada parannettua, työllisyyspäällikkö Kristiina Salo kertoo.
Palkkatukityöpaikkaa voi hakea henkilö, joka on oikeutettu palkkatukeen. Käytännössä tukeen oikeutetut ovat pitkäaikaistyöttömiä. Tiedon omasta oikeudesta saa TE-toimistosta.
− Palkkatukijaksoja on Kouvolassa tarjolla erittäin hyvin, ja määrärahalisäys auttaa kasvavan työttömyyden kurimuksessa. Koronavuodesta huolimatta palkkatukijaksoja saatu alkamaan hyvin, ja yksiköillä hyvät valmiudet palkkatukijaksojen hyödyntämiseen, Salo kertoo.
Säästöä kolmessa vuodessa
Palkkatukipaikat tuovat pidemmällä tähtäimellä säästöä kaupungille. Työttömälle työjakso tuo psykososiaalista hyötyä, eli mielekästä tekemistä ja sosiaalista kanssakäymistä sekä arvokasta työkokemusta.
Vähintään 15 prosenttia ja parhaimmillaan jopa 30 prosenttia palkkatukityöllistetyistä löytää jakson jälkeen muuta työtä tai lähtee esimerkiksi opiskelemaan.
− Jos 15 prosenttia kolmestasadasta tukityöllistetystä ei palaa sakkolistalle kahdeksan kuukauden palkkatukityöjakson jälkeen, säästö kaupungille on vuositasolla 229 500 euroa. Palkkatukijakson keskimääräinen säästö sakkolistalta poistumiseen kautta on 15 300 euroa henkilöä kohden kolmen vuoden aikana palkkatukijakson alkamisesta lähtien. Tämä säästö tulee joka tapauksessa, löytyi jatkopolkuja tai ei. Mutta kaikkein parasta tietenkin on, jos työntekijälle löytyy pitkäaikaisempi työ, tai vaikka opiskelupaikka, eikä tarvitse palata työttömäksi palkkatukijakson jälkeen, Salo kertoo.
Palkkatuella monenlaista työtä
Palkkatukityö kestää yleensä kahdeksan kuukautta, ja työt sijoittuvat eri kaupungin yksiköihin. Palkkatukipaikat ovat erillisiä, korvamerkittyjä. Ne eivät tule avoimeen hakuun eivätkä korvaa virkatyötä tai varsinaisia työpaikkoja.
Palkkatukipaikat ovat usein kausittaisia. Kouvolassa niitä on esimerkiksi päiväkodeissa, puistoissa ja kouluissa. Yksittäisiä paikkoja on myös toimistoissa, arkistoissa ja kirjastoissa. Palkkatuella voi tehdä myös laitoshuoltajan, media-assistentin tai keittiöalan työtä tai toimia työpajan tai kierrätyksen työntekijänä.
Käytännössä kaupunki ilmoittaa palkkatukipaikasta TE-toimistolle, joka etsii paikkaan sopivat ehdokkaat. Tämän jälkeen palkkaava yksikkö haastattelee hakijat, valitsee paikkaan sopivan ja perehdyttää tämän.
Haastetta palkkatukipaikkojen laajempaan käyttöön tuo muun muassa työllistämisen parissa työskentelevien henkilöiden vähyys, TE-toimiston asiakkaiden sopiviin töihin ohjausta hankaloittava tietoturva sekä aikuisten työpajatoiminnan puuttuminen.
Salo toivoo, että palkkatukityöllistymistä voitaisiin kuitenkin kehittää.
− Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että palkkatukityöhön voitaisiin liittää myös tutkinnon osan suorittaminen jossain oppilaitoksessa, hän sanoo.
Uusia keinoja työllistämisehdon liittäminen hankintoihin
Uutena mallina työllistäminen ulotetaan nyt myös kaupungin hankintoihin. Alkamassa on kaksivuotinen hanke, jossa kehitetään työllistämisehdon käyttämistä kaupungin omissa hankinnoissa. Hankkeeseen haetaan parhaillaan henkilöä, joka toimii hankintayksikköjen ja tarjoajien apuna.
− Tämä on uusi malli, jota on vähän saatu alkuun. Ideana on, että kun tulee hankintoja, niihin liitetään työllistämisehto, eli hankinnan toimittaja sitoutuu palkkaamaan työntekijän, jolla voi olla oikeus palkkatukeen, Salo sanoo.
Lisätietoja:
Kristiina Salo, työllisyyspäällikkö, p. 0206156013, kristiina.salo@kouvola.fi