Kymenlaakson koronaepidemia on ollut heinäkuun alusta lähtien kiihtymisvaiheessa, ja toistaiseksi se pysyy kolmiportaisen asteikon keskivaiheilla. Kiihtymisvaiheen jatkumisen ja runsaiden ravintola-altistumisten takia Kymenlaakson alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokee sosiaali- ja terveysministeriön linjan mukaiset ravintolarajoitukset hyödyllisiksi epidemian hillitsemisen kannalta.
Kymenlaakson ilmaantuvuusluku on viimeisen kahden viikon tarkastelujaksolla THL:n tartuntatilastojen mukaan 55,1. Edeltävällä jaksolla ilmaantuvuusluku oli 62,46. Viimeisen viikon aikana todettiin 49 uutta tartuntaa, sairaalassa hoitoa vaativia koronapotilaita on tällä hetkellä neljä. Luvut ovat kääntyneet maltilliseen laskuun, mutta ravintola- ja tapahtuma-altistumisten myötä Kymsote on huolissaan niistä poikivista jatkotartunnoista.
Tämänhetkisen tilanteen myötä alueellinen koronakoordinaatioryhmä esittää sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ravintolarajoitusten käyttöönottoa Kymenlaaksossa. Rajoitukset tulisivat voimaan aikaisintaan torstaina 22.7. Jatkossa ravintolat saisivat olla auki aamuyhteen, anniskelun päättyessä keskiyöllä. Lopullisen päätöksen rajoituksista tekee valtioneuvosto huomisessa kokouksessaan.
Tartunnat levinneet ravintoloissa rokottamattomien nuorten aikuisten kesken, jäljittäjiä vältellään
Muun Suomen mukaisesti Kymenlaakson tartunnat leviävät nyt yhä useammin nuorten aikuisten keskuudessa. Erityisesti ravintola-altistukset ovat hankaloittaneet tartunnanjäljitystä. Tällä hetkellä Kymenlaakson jäljitettävyys on n. 60%, kun edellisellä viikolla se oli n. 80%. Jäljitys ei ole ruuhkautunut, mutta sitä hankaloittaa jäljittäjien välttely tavoitettavien osalta sekä epätarkkojen ja väärien tietojen antaminen.
- Baareissa juhlivat eivät aina muista missä ovat olleet ja kenen kanssa, mikä vaikeuttaa tartuntojen jäljitystä huomattavasti. Toisinaan jäljittäjien soittoihin jätetään kokonaan vastaamatta. On myös epäilty, että jäljitetyt eivät aina puhu ihan totta, kuvaa Kymsoten hallintoylilääkäri Kari Kristeri.
Valtakunnanlaajuinen ilmiö on, että korona nähdään nuorten aikuisten kesken harmittomana tautina. Tämän vuoksi kaikkia suosituksia ei noudateta, eikä koronarokotteelle katsota olevan tarvetta. Pitkittyneitä oireita on kuitenkin ilmaantunut jopa joka kolmannella tautiin sairastuneilla.
- Korona ei ole vain pieni, lyhytkestoinen harmi, vaan jälkioireina on useissa tapauksissa jopa kuukausia jatkuvaa väsymystä ja muuta oireilua. Joissain tapauksissa työkyky on mennyt sairastaneella kokonaan, Kristeri kertoo.
- Erityisesti rokottamattomat ovat vaatineet Kymenlaaksossa sairaalahoitoa. Viime aikoina osastolla on ollut potilaita, jotka ovat kieltäytyneet koronarokotteesta omasta tahdostaan.
Tapahtumien osallistujamäärää ei rajoiteta, mutta suosituksia tulisi noudattaa
Kymsote näkee uhkana kesän suuret tapahtumat ja niissä mahdollisesti leviävät tartunnat. Valtakunnallisesti tartuntoja on levinnyt suurissa tapahtumissa. Huolta ei aiheuta ainoastaan Kymenlaaksossa järjestettävät tapahtumat, vaan myös alueen ulkopuoliset suuret julkiset kokoontumiset, joihin maakunnasta matkustetaan.
- Joihinkin tapahtumiin saavutaan ympäri maailmaa, mikä tietysti huolettaa, kun ottaa huomioon ulkomailta tulevien tartuntojen määrät, Kristeri sanoo.
Kymenlaaksossa ei tällä hetkellä rajoiteta tapahtumien osallistujamääriä, mutta osallistujien terveysturvallisuudesta on huolehdittava. Kymsote suosittaa, että yli 10 henkilön sisätiloissa ja yli 50 henkilön ulkotiloissa paikkansa ottavissa tapahtumissa turvavälien toteutumisesta huolehditaan.
Kymsote saa useita yhteydenottoja tapahtumien järjestäjiltä terveysturvallisuuteen liittyen. Tätä varten on luotu lomake, jonka kautta järjestäjä voi tehdä tapahtumalleen terveysturvallisuussuunnitelman sekä lähettää sen samalla Kymsotelle. Erityisesti suurten, yli 500 hengen tapahtumien järjestäjiä suositellaan laatimaan suunnitelma ja toimittamaan se Kymsotelle.
Ohjeet tapahtumien järjestäjille löytyvät Kymsoten verkkosivuilta
Uudet matkustajasuositukset ovat hidastaneet rajanylitystä, niskoittelu lisääntynyt
Kymenlaaksossa tartuntoja tulee edelleen paljon ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Uusien matkustusrajoitusten mukaan rajan ylittävältä vaaditaan todistusta täydestä koronavirusrokotussarjasta THL:n hyväksymällä rokotevalmisteella, ennen saapumista saadusta ensimmäisestä koronatestistä tai viimeisen 6 kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista. Muussa tapauksessa on velvoitettu koronatestiin välittömästi rajan ylityksen jälkeen sekä 3-5 vuorokauden kuluttua saapumisesta. Myös vain 1. rokotusannoksen saaneiden tulee käydä testissä 3-5 vuorokautta maahantulon jälkeen. Jos henkilö ei Suomeen saavuttuaan esitä jotakin yllä mainituista todistuksista tai osallistu määrättyihin koronavirustesteihin, hän syyllistyy terveyssuojelurikkomukseen. Rikkomus on lain mukaan rangaistava.
Todistuksen tulee olla suomen- ruotsin tai englanninkielinen. Venäjältä saapuvia pyydetään huomioimaan, että Sputnik-valmisteella annettu koronarokote ei ole vielä Suomen rajalla kelpoinen.
Tällä hetkellä raja ei ole erityisesti ruuhkautunut, mutta liikenteen tasaisen lisääntymisen ja uusien matkustajarajoitusten myötä voi toiminta hidastua merkittävästi. Uusien matkustajarajoitusten takia rajalla aikaa kuluu runsaasti matkustajien ohjeistamiseen. Myös niskoittelu maahantulovaatimuksia kohtaan on lisääntynyt, ja rajalle pyydetään jatkossa virka-apua poliisilta.
Kaikkia matkustajia pyydetään edelleen suosimaan Finentry-palvelua Suomeen saapuessaan. Sähköisessä palvelussa matkustaja saa toimintaohjeet rajalla ja Suomessa matkustamisen jälkeen tehtäviin koronavirustestauksiin sekä omaehtoiseen karanteeniin liittyen. Toistaiseksi Finentry-palvelua on käytetty rajalla vähän. Mikäli matkustaja ei ole valmis käyttämään Finentryä ja hoitamaan ennalta tehtäviä terveysturvallisuustoimia kuntoon, tulee tämän varautua odottamaan rajalla.
Lue lisätietoa matkustamisesta Kymsoten sivuilta
Lisätietoja Kari Kristeri, hallintoylilääkäri
P. 040 489 9399, kari.kristeri@kymsote.fi