Mitä on tapahtumateollisuus?
Tapahtumateollisuudesta on kyse, kun minkä tahansa tapahtuman järjestäminen synnyttää liikevaihtoa jollekin taholle. Tapahtumateollisuus ry:n mukaan kyse on 2,35 miljardin euron arvoisesta toimialasta. Sen piiriin kuuluu siis kaikki liiketoiminta, mitä tarvitaan erilaisten tapahtumien järjestämiseen; suunnittelu, tuottaminen, tilojen vuokraus, ohjelmapalvelut, teknologia, tapahtumarakentaminen, lipunmyynti, oheispalvelut, digitaaliset palvelut ja lukuisa määrä muita palveluja. Olipa kyseessä sitten kokous, seminaari, festivaali, häät, urheilukilpailu, konsertti tai muu.
VisitKouvolan kokous- ja tapahtumapalvelu
VisitKouvolan kokous- ja tapahtumapalvelu käynnistyi nykyisessä muodossaan muutama vuosi sitten hanke-rahoituksen turvin. Tänä päivänä se on osa Viestintä & VisitKouvola –yksikön perustoimintaa. Työssäni autan asiakasta tämän hakiessa sopivaa paikkaa ja oheispalveluja kokoukselle, seminaarille, tyky/tyhy-päiville tai muulle tilaisuudelle. Kartoitan tarpeeseen sopivat tilat ja pyydän tarjoukset palveluntarjoajilta. Asiakkaan niin halutessa kokoan kokonaisuuden yhdeksi tarjoukseksi. Maksuton ja puolueeton palvelumme yhdistää palvelun tarvitsijan ja tarjoajan kuunnellen herkästi asiakkaan tarpeita sekä ymmärtäen kumppaniverkoston mahdollisuudet. Lopullinen kauppa solmitaan asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.
Kokouskaupunkina Kouvola tunnetaan vielä huonosti, niinpä tunnettuuden kasvattaminen on tärkeä osa työtä – resurssien puitteissa, tietenkin. Mielikuva siitä, että Kouvola on kaukana, on vielä sitkeässä erityisesti pk-seudulla. Meille on aidosti helppo tulla eri puolilta Suomea. Näin asiakaskin totesi käytyään Kouvolassa. ”Kouvola on todella niin hyvän etäisyyden päässä Helsingistä, että siellä pystyy hyvin käymään ihan vaikka päiväretkelläkin, jollei jostain syystä halua viipyä yön yli.”
Kokousmatkailulla on paljon positiivisia vaikutuksia
Kokousmatkailulla on useita positiivisia vaikutuksia taloudellisten vaikutusten lisäksi. Se tasoittaa matkailun kausiluonteisuutta ja luo uusia työpaikkoja. Valtakunnallisten ja kansainvälisten kokousten ja kongressien osalta palvelutason on oltava korkea ja sen myötä kohteen profiili ja yleiskuva kohoaa ja paikallinen infrastruktuuri kehittyy. Osallistujissa on yritysten ja erilaisten organisaatioiden päättäjiä eri puolilta maailmaa ja tilaisuudet luovat pohjaa ja mahdollisuuksia paikalliselle elinkeinoelämälle rakentaa yhteistyötä ja löytää vaikkapa investoijia. Kansainvälinen kongressivieras jättää myös merkittävän summan rahaa – keskimäärin 1400 euroa vierailunsa aikana. Kokouksiin ja seminaareihin osallistuvat vieraat ovat erinomainen markkinointikanava myös muulle matkailulle. Toivottavasti myös Kouvolasta tulee jonakin päivänä kansainvälisten seminaarien ja konferenssien kohdepaikkakunta!
Kouvolasta puuttuu areena, joka mukautuu isojen konserttien, seminaarien, messujen ja urheilutapahtumien näyttämöksi. Tämä puute vähintäänkin hankaloittaa mahdollisuutta saada Kouvolaan valtakunnallisesti suuria tapahtumia taikka kansainvälisisiä konferensseja. Jäähalli, Lumon Areena, on kapasiteetiltaan riittävällä tasolla, mutta tilat ovat hyvin epäkäytännölliset eivätkä muuntaudu erilaisiin tarpeisiin. Konferenssin, puhumattakaan gaalaillallisen järjestäminen 1000 hengelle jäähallin seinien sisällä vaatii mielikuvitusta, luovuutta ja erikoisjärjestelyjä ja ennen kaikkea tapahtuman järjestäjältä todella suurta intoa ja halua tuoda tilaisuutensa Kouvolaan. Emme juurikaan pysty kilpailemaan isoista tapahtumista, vaikka sijaintimme on erinomainen verrattuna vaikkapa Seinäjokeen, mistä on kasvanut merkittävä kokous- ja seminaarikaupunki.
Vaikka suurten valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien saaminen meille on haastavaa, on hyvä muistaa, että iso osa tilaisuuksista on muutaman kymmenen, korkeintaan parinsadan hengen tilaisuuksia. Niihin meiltä löytyy lukuisia laadukkaita tiloja ja elämyksellisiä oheisohjelmia. Myös majoituskapasiteettimme riittää näihin hyvin. Esimerkkinä syksylle saatu vajaan 200 hengen yritystilaisuus yöpymisineen, ateriapalveluineen sekä ohjelma- ja oheispalveluineen perjantaista sunnuntaihin. Tämän kokoinen tilaisuus tuo jo useammalle yritykselle työtä ja rahaa kassaan.
Matkailu kasvaa uusilla investoinneilla
Isoja kasvuhyppäyksiä matkailijamäärissä ja erityisesti matkailutulossa ei synny ilman uusia investointeja. Vuosien mittaan olen läheltä seurannut useiden hienojen matkailuinvestointien selvitys- ja suunnitteluprosesseja. Joukkoon on mahtunut kylpylähotellia, golfkenttää, luontokeskusta, monitoimiareenaa ja erämuseota. Valitettavasti yksikään niistä ei edennyt ns. maaliin saakka. Toki ei pidä unohtaa Kimolan kanavaa, joka avattiin vuosi sitten, vaikkakin noin kolmenkymmentä vuotta sen jälkeen, kun rakentamiskeskustelut sen tiimoilta alkoivat. Kanava on yksi alueemme vetovoimatekijöistä, mutta sellaisenaan se ei tuo matkailueuroja, vaan vaikutusten määrään vaikuttaa tulevina vuosina se, miten alueen palvelutarjonta kehittyy ja, miten markkinoinnissa onnistutaan.
Samankaltainen tilanne on Repoveden kansallispuiston kohdalla. Se on yksi kärkikohteistamme. Sen markkinointiin olemme panostaneet vuosien mittaan ja mm. saavutettavuutta on parannettu bussiyhteyksin. Kävijämäärät ovatkin monikertaistuneet, mutta aluetaloudelliset vaikutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Alueelle tarvitaan lisää kasvuyrityksiä tuottamaan palveluja. Metsähallitus on laatimassaan Repovesi-suunnitelmassa asettanut tavoitteeksi aluetaloudellisten vaikutusten vähintään kolminkertaistumisen vuoteen 2025 mennessä. Tämä olisi erinomainen asia.
Julkiset investoinnit eivät aina ole edenneet siten kuin moni olisi toivonut, mutta onneksemme alueen yrityksissä on riittänyt uskoa toimialaan ja positiivisiin tulevaisuuden näkymiin. Yritykset ovat toteuttaneet vuosien mittaan erilaisia ja erikokoisia investointeja. Tiedossa olevien suunnitelmien perusteella Käyrälammen alueesta on tulossa yksi Kouvolan matkailun helmistä ja käyntikorteista. Alueen infran rakentamisessa on myös kaupunki tiiviisti mukana.
Matkailutulo on vientituloa
Matkailutulo on vientituloa alueelle, sillä matkailijan raha tulee alueen ulkopuolelta, riippumatta siitä onko tämä kotimainen vai ulkomainen matkailija. Matkailuala tuo kerrannaisvaikutuksena jokaista tuottamaansa euroa kohden muille toimialoille 56 senttiä.
Toivon, että tulevina vuosina matkailutoimiala nähdään Kouvolassa entistä tärkeämpänä kuntatalouden, hyvinvoinnin ja palveluvarustuksen säilymisen ja kasvun kannalta. Itse siirryn seuraamaan ja arvioimaan tulevia toimenpiteitä ja investointeja ”kotisohvalle” siirtyessäni eläkkeelle elokuun lopulla.
Paula Kulla, asiantuntija
