Kouvolan kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2022 talousarviota tänään kokouksessaan 13. joulukuuta. Asian käsittelyn avasi puheenvuorollaan kaupunginjohtaja Marita Toikka. Hän nosti puheessaan esiin muun muassa tasapainoisen talouden ja elinvoiman kehittämiseen liittyvien panostusten tärkeyden. Talousarvion laatimista kehitetään aiempaa osallistavammaksi tulevina vuosina.
Kaupunginjohtajan lisäksi talousarviota esittelivät talousjohtaja Hellevi Kunnas ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Leppänen. Esittelyä seuraavat valtuustoryhmien puheenvuorot, talousarviota koskeva yleiskeskustelu ja talousarvioesityksen yksityiskohtainen käsittely.
Marita Toikka kiitti puheenvuorossaan lautakuntia, kaupunginhallitusta ja erityisesti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Leppästä talousarvioasiassa tähän asti tehdystä linjakkaasta päätöksenteosta.
Vuoden 2022 talousarviokehys on tiukka. Toikan mukaan syksyn talousarviovalmistelun vaikeuskerrointa kuvaa osaltaan kaupungin Kymsoten kanssa käymän, Kouvolan vuoden 2022 rahoitusosuutta koskevan neuvottelun haasteellisuus.
– Kymsoten vuoden 2022 palvelusopimus tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi maanantaina 20. joulukuuta. Kymsote sitoutui palvelusopimusneuvotteluissa hakemaan säästötoimenpiteitä talousarvioesityksestään, ja toisaalta meillä on varattuna palvelujen ostoihin liikkumatilaa tuon puuttuvan kuuden miljoonan euron osalta. Tiukoista budjettineuvotteluista huolimatta meidän tulee löytää soteuudistuksen täytäntöönpanon jälkeen kumppanuus oman hyvinvointialueemme kanssa, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Hän näkee tulevien vuosien taloussuunnittelua ohjaavina lähtökohtina erityisesti tasapainoisen talouden turvaamisen, veronkorotuksien viimesijaisuuden talouden tasapainottajina, kaupungin kiinteistöjen ja rakennusten omistamisen uudelleenarvioinnin, ennustettavan henkilöstöpolitiikan sekä elinkeinopoliittisten investointien tärkeyden.
– Merkittävää on myös se, että olette tänään hyväksymässä viimeistä kertaa talousarviota sen nykyisellä rakenteella. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta.
Talousarvion valmistelua kehitetään osallistavammaksi
Toikka totesi puheenvuorossaan edellisen kaupunginvaltuuston tehneen merkittäviä päivityksiä Kouvolan palveluverkkoihin sekä rakenteisiin. Myös kaupungin palvelujen tuotantotapoja on laajennettu sähköisiksi ja haettu niihin rohkeasti kokeillen uusia toimintamalleja.
– Palvelujen laatua on pyritty parantamaan toimialoilla määrätietoisesti. Samaan aikaan olemme verkko-, rakenne- ja sisältömuutoksilla säästäneet kumulatiivisesti ensi vuoden aikana viime kauden päätösten pohjalta jo noin 15 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajan mukaan tavoitteena on, että vuoden 2022 alusta alkaen kaupunki kehittää yhdessä valtuuston kanssa tulevien vuosien talousarvion laadintaa osallistavammaksi. Lisäksi talousarviokirjan tavoitteiden ja mittareiden kirjaamiseen tullaan kiinnittämään aiempaa suurempaa huomiota.
– Alkava taloussuunnittelukausi sisältää enemmän muutoksia ja epävarmuuskertoimia, kuin mikään aiempi kuntien taloussuunnittelukausi on sisältänyt. Soteuudistus on kuntahistoriamme rakenteen suurin muutos. Sitä seuraa vuoden 2024 alusta te-palvelujen siirto kunnille. Keskusteluja käydään myös laajemmin tulevaisuuden kuntien, maakuntien ja hyvinvointialueiden keskinäisistä rooleista ja tehtävistä. Tässä keskustelussa myös meidän tulee olla aktiivisesti mukana, Toikka katsoo.
Elinvoimatyöhön valmisteilla lisäpanostuksia
Toikka näkee, että Kouvolan tulee kaupunkina panostaa elinvoimatyöhömme alkaneella valtuustokaudella aiempaa määrätietoisemmin: panostus ei ole pois kaupungin lakisääteisistä peruspalveluista, eikä peruspalveluita ja elinvoimatyötä tule asettaa vastakkain.
Toikka mainitsi käytännön kehitystoimenpiteistä esimerkkeinä meneillään olevan edunvalvontasuunnitelman laatimisen ja Kinnon kasvavat panostukset yrityssijoittumiseen.
– RRT-hankkeen osalta on kerrottavissa, että alueen tarjoamista mahdollisuuksista ja toimijoiden tarpeista on käyty tarkentavia keskusteluja kymmenien potentiaalisten toimijoiden kanssa. Ison osan kanssa keskusteluja on ollut jo useampia kierroksia. Myös alueella toimiville yrityksille palveluja tarjoavat yritykset ovat olleet aktiivisia tarkentamaan toimintamahdollisuuksiaan. Tämä kaikki luo varmuutta sille, että RRT-hankkeeseemme uskotaan myös yksityisellä sektorilla, julkisen rahoituksen lisäksi.
Uusista elinkeinopoliittisista avauksista Toikka nosti esimerkkinä Kouvolan kehittämisen yliopistokaupunkina.
– Kouvolan kaupunki vahvisti yhteistyötään Lappeenranta-Lahden teknillisen yliopiston, LUTin, kanssa viime valtuustokaudella. Ensi syksynä meillä käynnistyy ensimmäinen koulutusohjelma fyysisesti Kouvolassa reilun vuosikymmenen tauon jälkeen.
– Näen, että tämä on vasta alku yliopistokeskuskaupungiksi johtavassa kehityksessä. Meidän pitää tehdä tämän tavoitteen toteutumiseksi yhdessä töitä ja tiukasta talouskuristamme huolimatta panostaa asiaan myös taloudellisesti. On tärkeää, että saamme hankkeeseen myös yrittäjät kumppaniksemme.
Puheensa lopuksi Toikka nosti esiin valtuustolla työn alla olevan kaupungin strategian päivityksen.
– Kouvola on Kaakkois-Suomen suurin kaupunki niin väestöpohjaltaan kuin maapinta-alaltaankin mitattuna. Elinkeinorakenteemme on vahvistunut ja monipuolistunut metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin saneerausten jälkeen. Kaupungin asema logistiikan keskuksena on saanut yrittäjiä sijoittumaan alueellemme. Yhteistyömme puolustusvoimien kanssa jatkuu varmalla pohjalla.
– Lista onnistumisen edellytyksistä on pitkä. Voimme yhdessä vahvistaa ja kehittää Kouvolan kaupunkia Kaakkois-Suomen vetovoimaiseksi kaupunkikeskukseksi, josta voimme olla kaikki ylpeitä.