Suuren suosion saanut luentosarja toteutetaan vuonna 2023 uusin aihein nyt kuudennen kerran. Tammikuun viitenä ensimmäisenä tiistai-iltana järjestettävien luentojen ajankohtaisena teemana on Venäjä Suomen naapurina.
Tilaisuudet järjestetään 3.1.2023 alkaen vuoden viitenä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Luennot ovat katsottavissa myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Luentosarjan teemoja yhdistää Venäjä Suomen naapurina
Sarjan aloittaa palkittu dokumentaristi Arvo Tuominen, joka luennossaan antaa vastauksia ja ajattelemisen aihetta Venäjään, Vladimir Putiniin ja Ukrainaan liittyviin kysymyksiin: Miksi Venäjä vuoroin avaa ikkunan Eurooppaan ja sitten läimäyttää sen kiinni? Kuka Venäjän aiemmista hallitsijoista on paras paralleeli Vladimir Putinille? Miksi Venäjä ja venäläiset eivät ole käyneet läpi Stalinin tekoja samanlaista katumusta harjoittaen kuin saksalaiset Hitlerin? Miksi venäläiset haluavat sotia? Entä kuka on Venäjän seuraava hallitsija?
Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aallon luennossa selvitetään vapaaherra Carl Gustav Mannerheimin tietä Suomen valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten hän toimi vallankumousten, anarkian ja sodan riepottelemalla Venäjällä? Miksi hän päätti lähteä Venäjältä ja jäädä vasta itsenäistyneeseen Suomeen? Mikä oli hänen vaikutuksensa myös Pohjois-Kymenlaaksoa ankarasti koetelleeseen valkoisen terroriin ja vankileirikatastrofiin?
Filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksosen luennossa pohditaan sodan tulevaisuutta. Sodankäynnin historiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monessa suhteessa erityinen. Sotaa käydään useimmilla ulottuvuuksilla ja alustoilla kuin koskaan aiemmin. Sodan sumu on tiedon ja vaikuttamisen näkökulmasta sakeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kuitenkin perinteiset taistelutavat ovat osoittaneet voimansa.
Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J. Kari käsittelee luennossaan Venäjää hybridivaikuttajana. Kari on julkaissut useita artikkeleita tiedustelusta, Venäjästä, Ukrainasta, kyberturvallisuudesta ja hybridiuhista. Hän kehittää Jyväskylän yliopistossa informaatiopsykologisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta.
Henrik Meinander, historian professori Helsingin yliopistosta, pureutuu luennossaan Kalevi Sorsan toimintaan poliittisena vaikuttajana 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. Sorsa toimi yhteensä kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, muttei koskaan noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa vai oliko hän kansakunnan pitkäaikaisimpana kakkosena itse asiassa sen ykkönen?
Lisätietoja
Näkökulmia Suomen historiaan – Kouvolan kaupunki
Kulttuurituottaja Helena Jetsu, p. 020 615 7420, helena.jetsu@kouvola.fi