Kouvolan kaupunki haluaa vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia ja kerää säännöllisesti tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikysely kestävän elämäntavan teemalla keräsi marras-joulukuussa yli kahdeksansataa vastausta. Kyselyn mukaan vastaajat tekevät arjessaan kestäviä valintoja, mutta ilmoittavat selkeästi tiettyjä seikkoja, joita voisivat huomioida paremmin. Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa kestävän kehityksen edistämiseksi, kaupungin palveluiden kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi.
Marras-joulukuussa 2023 kaikille kuntalaisille avoinna olleeseen kyselyyn saatiin 858 vastausta. Hyvinvointiin liittyvään joka vuonna esitettyyn kysymykseen saatiin positiivinen tulos: hyvin tai erittäin hyvin voivien määrä vastaajajoukossa on hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Huonosti voivien määrä vastaajista on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna.
Vuosittain pidettävän kyselyn teema oli tällä kertaa kestävä elämäntapa. Kyselyllä haluttiin tuoda esille kestävän elämäntavan yhteys hyvinvointiin pitkällä aikavälillä, ja herättää ajatuksia oman arjen suhteen. Kestävä elämäntapa herätti kiinnostusta varsinkin nuorissa vastaajissa: heidän määränsä kaikista vastaajista oli selvästi suurempi kuin aiemmissa hyvinvointikyselyissä. Vastaajien kertoman perusteella kestäviä valintoja huomioidaan melko hyvin arjessa: melko paljon tai erittäin paljon kestäviä valintoja kertoo tekevänsä 46 % vastaajista. Yhtä suuri osa vastaajista ilmoittaa tekevänsä jonkin verran kestäviä valintoja.
Kouvolalaiset kierrättävät, mutta luonnon monimuotoisuuden edistäminen ei ole kaikille tuttua
Toteutetuissa kestävissä arjen toimissa korostuivat tunnetut asiat. Eniten vastaajat ilmoittivat toteuttavansa jätteiden lajittelua (83 %). Seuraavaksi eniten toteutui tavaroiden, laitteiden, tekstiilien ym. uudelleenkäyttö ja kierrätys (76 %). Kolmantena mainittiin energiansäästö kotona (75 %). Selvästi vähiten toteutettiin yksityisautoilun vähentämistä (34 %) esim. kimppakyytejä ja asiointimatkojen yhdistämistä, ja toiseksi vähiten luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa (38 %) esim. vieraslajien poisto, kotimaisten kasvien suosiminen pihoilla, lahopuun säilyttäminen, linnunpönttöjen ripustaminen, hankinnoissa kotimaisten raaka-aineiden ja materiaalien suosiminen.
Nuorissa vastaajissa oli muita ikäryhmiä pienempi osuus niitä, jotka ilmoittivat toteuttavansa luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa (24 %). Ehkä hieman yllättäen nuoret vastaajat ilmoittivat myös toteuttavansa kaikkia vastaajia vähemmän ruokavalioon liittyviä seikkoja (esim. punaisen lihan vähentäminen, kotimaisten kausituotteiden käyttö). Vaikeutena kestävän ruokavalion toteuttamisessa mainittiin mm. tuotteiden kalleus sekä ruuanlaiton helppouden ja nopeuden tärkeys lapsiperheessä – muutokset ruokavaliossa koetaan vaikeiksi ja ne vaativat opettelua.
Ikääntyneet vastaajat ilmoittivat toteuttavansa vähiten yksityisautoilun vähentämistä. Vaikeutena koetaan julkisen liikenteen riittämättömyys varsinkin haja-asutusalueilla, palvelut ovat kaukana. Kaiken kaikkiaan ikääntyneiden vastaajien %-osuudet eri vaihtoehdoissa olivat suurempia kuin nuorempien ikäryhmien eli he ovat ilmoittaneet toteuttavansa kattavammin eri vaihtoehtoja.
Miten kaupunki voi tukea toimien toteuttamista arjessa?
Avoimissa vastauksissa tuotiin selvästi esille kiinnostus saada tarkempaa tietoa aiheesta. Erityisesti toivottiin perusteluja, mikä vaikutus arkisilla valinnoillamme on laajemmin, ja miksi kannattaa tehdä tiettyjä asioita.
Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kaupunki voisi avustaa mm. vieraslajien poistossa ojanpientareilta myös hieman kauempana keskustasta. Vieraslajien torjunta voisi olla jo metsäeskareille ja koululaisille tuotettava asia, jolloin myös perheet saattaisivat osallistua siihen. Kaiken kaikkiaan ympäristöasioita ja kierrätystä tulisi jalkauttaa vahvemmin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa: lapsille voisi esimerkiksi järjestää aiheen mukaista kerhotoimintaa. Vegaanista tai kasvisuokaa voisi lisätä kouluissa ja muissa kaupungin ruokaloissa.
Kaupunki voisi tukea tietoisuutta kestävästä elämäntavasta lisäämällä päivittäisiin palveluihin konkreettisia vinkkejä aiheesta – yksinkertaisia ja helppoja ohjeita siihen, mitä voi tehdä elääkseen kestävämmin. Lisäksi toivottiin tietoa kestävän elämäntavan vaikutuksista, jotta ihmiset oikeasti ymmärtäisivät miksi näin kannattaa tehdä.
”Olisi hienoa, jos enemmän ajateltaisiin tulevia sukupolvia”.
Kyselyn tulokset käytäntöön
Kaupunki hyödyntää kyselystä saamiaan vastauksia ja toimenpide-ehdotuksia kestävän elämäntavan edistämisessä sekä eri palveluissa toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuntalaisten vastauksia esitellään eri toimielimille ja johtoryhmille sekä ehdotetuista toimenpiteistä vastaaville tahoille.
Kouvolan kaupunki on tehnyt hyvinvointikyselyn vaihtuvalla teemalla nyt jo kuuden vuoden ajan. Teemana aiemmissa kyselyissä on ollut yksinäisyys, oman hyvinvoinnin edistäminen, koronan vaikutukset hyvinvointiin, eriarvoisuuden kokeminen ja turvallisuus. Aiempina vuosina toteutetuista toimenpiteistä voidaan mainita korona-aikana digipalveluiden sekä koronatiedotuksen lisääminen, kauppa- ja asiointiavun järjestäminen ikäihmisille, soitot yli 80-vuotiaille ja keskustelupuhelimen avaaminen. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen palkattiin koronatukirahalla mm. kasvatustutoreita. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi kaupunkiin on laadittu kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, johon sisältyy kaikkien toimialojen toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Parhaillaan on valmistumassa maakunnallinen Arjen turvallisuusohjelma, johon Kouvola määrittelee myös omia turvallisuutta edistäviä toimiaan.
Yhteenveto vastauksista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla Hyvinvointikysely – Kouvolan kaupunki.
Tietoa kestävästä kehityksestä paikallisesti Vastuullinen Kouvola – Kouvolan kaupunki ja https://kettumaenkansanpuisto.fi/materiaalit/kestava-elamantapa/
Lisätietoja:
Sanna-Riitta Junnonen, hyvinvointipäällikkö, puh. 020 615 7429, sanna-riitta.junnonen@kouvola.fi