Hallituksen päätös lakkauttaa Ratamo-keskuksen yöpäivystys ei tuota säästöjä Kymenlaaksossa. Päinvastoin. Sekä suorat että välilliset kustannukset kasvavat merkittävästi. Päätös asettaa Kouvolan asukkaat eriarvoiseen asemaan ja vaarantaa potilasturvallisuuden. Kouvolan nykyinen akuuttilääketieteen päivystysmalli toimii kustannustehokkaasti.
Kymenlaakson hyvinvointialueen suorat kustannukset kasvavat jopa lähes 9 miljoonaa euroa (ensihoidon, ambulanssikuljetusten ja tilatarpeiden kustannusten kasvu). Vaikutuksia on myös Ratamon muuhun toimintaan (esim. vuodeosastot) sekä hyvinvointialueen muiden yksiköiden toimintaan (esim. ikääntyvien palveluyksiköt). Lakkautuksella on lukuisia kerrannaisvaikutuksia ja se tuo lisäkustannuksia myös poliisin ja puolustusvoimien toimintaan sekä Kouvolan asukkaille.
Kouvolan päivystyksessä on kehitetty perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon palveluiden kustannustehokas malli, akuuttilääketieteen päivystys. Päivystävä lääkäri voi tarvittaessa tukeutua erikoislääkäriin ilman, että potilasta tarvitsee siirtää kalliimpiin hoitoihin keskussairaalaan. Juuri tämän akuuttilääketieteen edistyksellisen päivystysmallin rikkominen aiheuttaa merkittävimmät lisäkustannukset yöpäivystyksen lakkauttamisesta.
Lakkautuspäätös on soteuudistuksen perusajatuksen vastainen ja rikkoo asukkaiden yhdenvertaisuutta. Hallituksen esitys on epäoikeudenmukainen ja vaarantaa ihmisten perusoikeudet, potilasturvallisuuden ja palvelujen saatavuuden Kouvolassa ja viivästyttää hoitoon pääsyä.
Mikäli Kouvolassa toimiva, ympärivuorokautiseen päivystykseen tukeutuva psykiatrinen sairaala jouduttaisiin siirtämään Kotkaan, uusien tilojen rakentaminen sairaalalle toisi arviolta 15–20 miljoonan euron lisäkustannukset. Lisäksi psykiatrisen sairaalan nykyisistä tiloista on solmittu pitkä, 20 vuoden vuokrasopimus, joka rasittaisi hyvinvointialueen taloutta entisestään. Nykyinen hyväkuntoinen sairaalakiinteistö jäisi tyhjilleen.
Yöpäivystys on säilytettävä Kouvolassa:
- Ratamo palvelee 80.000 asukkaan väestökeskittymää. Kouvola on Suomen 11. suurin kaupunkiseutu ja yksi nopeimmin ikääntyvistä alueista.
- Ratamon päivystyksessä on yli 45 000 käyntiä vuosittain, joista yöaikaisia käyntejä n. 6 000. Vuorokaudessa yöaikaisia potilaita on 10–30.
- Päivystys palvelee asukkaiden lisäksi mm. Vekaranjärven ja Utin varuskuntia, poliisia ja Pohjois-Kymenlaakson psykiatrista sairaalaa.
- Mikäli Kouvolan päivystys loppuu ja Kymenlaaksossa toimii vain yksi ympärivuorokautinen päivystys, on Kouvolaan perustettava kiirevastaanottotoiminta. Se on luotava myös Kotkaan ja Haminaan. Palveluun hakeudutaan lähinnä ajanvarauksella.
- Pidentyneillä hoitoon pääsyajoilla merkittäviä vaikutuksia potilasturvallisuuteen. Erityisesti aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa tämä on kriittistä: merkittävä osa Kouvolan aivoinfarktipotilaista jäisi välimatkojen vuoksi vaille liuotushoidon aloitusta.
- Keskussairaalan tilat ruuhkautuvat. Tarvitaan lisäinvestointeja tiloihin ja laitteisiin. Vuodepaikkojen/lisätilan tarve keskussairaalaan (arvio 20 25 paikkaa). Vastaavasti osa tehdyistä investoinneista jää vajaakäyttöön niin Kotkassa kuin Kouvolassa.
- Sosiaalitoimen, kotisairaalan ja palliatiivisen hoidon konsultaatiot järjestettävä uudelleen ja niiden saatavuus vaikeutuu
- Psykiatrisen sairaalan ympärivuorokautinen somaattisen tuen palvelut järjestettävä uudelleen.
- Myös päiväaikana pitempiaikaista tarkkailua tarvitsevat potilaat on kuljetettava keskussairaalaan
- Potilaskuljetuskustannusten merkittävä kasvu sekä potilaiden lisääntyvät omat matkat kasvattavat Kela-korvauksia ja valtion menoja. Kuljetuskaluston lisätarve on arviolta 8 ambulanssia henkilöstöineen.
- Liikenne lisääntyy huomattavasti huonokuntoisella valtatiellä 15, joka on jo äärimmilleen kuormittunut suurteollisuuden kuljetusreittinä sekä työmatkaliikenteen seurauksena. Tien kantokyky on koetuksella, sillä se on jo tällä hetkellä sairaskuljetusten tärkein kuljetusväylä. Keskimääräinen liikenne tiellä on 5 265 ajoneuvoa vuorokaudessa.
- Ratamon päivystys on kriittinen palvelu poliisin kannalta. Monet poliisin tehtävistä nojaavat osaltaan terveydenhuollon palveluihin. Mikäli päivystys Kouvolassa lakkaa, joudutaan asiakkaat kuljettamaan Kotkaan. Kustannukset kasvavat, vasteajat pitenevät ja resursseja sitoutuu kuljetustehtäviin ja niiden turvaamiseen. Poliisivankilatoiminnat keskitetään vuonna 2025 Kouvolaan – lakkautus lisäisi edestakaista liikennettä Kouvolan ja Kotkan välillä.
- Kouvola on Suomen suurin varuskuntakaupunki, jossa on varusmiehiä vuosittain noin 4 300. Puolustusvoimien näkökulmasta Ratamon ympärivuorokautinen päivystys on kriittinen, jotta voidaan turvata varuskunnan lakisääteinen sairaanhoito varusmiehille. Varuskunta tukeutuu lähes päivittäin sairaanhoidon palveluihin. Liikennöinti Kotkaan, Mikkeliin tai Lahteen on huomattava riski. Kouvola on myös osa merkittävää DCA-puolustusyhteistyösopimusta, jossa Vekaranjärven varuskunta-alue sekä Pahkajärven harjoitusalue avataan Yhdysvaltojen käyttöön.
- Kymenlaaksossa on suuronnettomuuden riskitekijöitä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Suomen suurin vientisatama HaminaKotka, Kouvolan ratapiha sekä teollisuuslaitokset edellyttävät laajaa varautumista.
- Kouvola on vilkas mökkipaikkakunta. Vapaa-ajan asukkaat nostavat Kouvolan asukasmäärää kesällä. Mökit sijaitsevat haja-asutusalueella ja välimatkat ovat pitkiä.
Nykytila Kymenlaaksossa: Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa on yhteispäivystys. Kouvolassa on alueellinen sairaala, Ratamo-keskus, jossa akuuttilääketieteen ja perusterveydenhuollon päivystys on järjestetty STM:n poikkeusluvalla 31.12.2024 asti.
Hallituksen 16.4.2024 kehysriihen linjauksen mukaan terveydenhuollon yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Tavoitteena on tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.