Kaupunginvaltuusto hyväksyi ja merkitsi tiedoksi kokouksessaan 10.6. hyvinvointikertomuksen vuosiraportin 2023 ja hyvinvointisuunnitelman 2025. Raportissa nousivat esiin positiivisena seikkana kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien 65-vuotiaiden ja vanhempien hoitojaksojen määrän lasku, liikkumisen lisääntyminen ja kiusaamisen väheneminen lukiossa.
Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Vähintään kerran valtuustokaudessa on tehtävä laajempi hyvinvointikertomus. Kouvolassa on tehty Laaja hyvinvointikertomus – ja -suunnitelma valtuustokaudelle, jota on raportoitu kerran vuodessa. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa 2023 arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista vuoden 2023 aikana.
Kouvolan kaupungin vertailukohteiksi on valittu Lappeenranta ja Rovaniemi sekä Kotka toisena Kymenlaakson kaupunkina. Lisäksi tarkasteluun sisällytetään koko maan arvo siltä osin kuin se on vertailtavissa. Kouvolassa väestö on vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten vertailukunnista. Myös väestörakenne on Kouvolassa epäedullinen, työikäisten osuus väestöstä on vertailukunnista pienin ja 4,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Alle 15-vuotiaiden osuus on Kotkassa pienin, mutta Kouvolassa samaa tasoa. Yli 65-vuotiaiden osuus on Kouvolassa suurin.
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien 65-vuotiaiden ja vanhempien hoitojaksojen määrä Kouvolassa on koko maan tasoa lähes kolmanneksen alempi ja laskenut vuodesta 2019. Liikkumisen määrä on lisääntynyt kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä ja on koko maan keskiarvoa korkeampi. Kiusaaminen on vähentynyt lukiossa. Yhteisöllisyyttä vahvistavat toimet, panostaminen ryhmäyttämiseen sekä ryhmän ilmapiiriin ja uskallukseen ottaa asioita puheeksi ovat esimerkkejä lukiokoulutuksen opiskelijahyvinvointia vahvistavista toimista.
Nuorten pahoinvointi nousee voimakkaasti esille kertomuksessa muun muassa kiusaamista, heikkoa fyysistä toimintakykyä, korkeana terveydentilansa huonoksi kokevien prosenttiosuutena, ylipainoa, ahdistuneisuutta, heikkoa osallisuuden kokemusta ja yksinäisyyttä kuvaavissa indikaattoreissa.
Lasten ja nuorten yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen, huoli tulevaisuudesta sekä yhteiskunnallisella että henkilökohtaisella tasolla ovat ahdistukseen vaikuttavia tekijöitä. Ahdistuneisuus voi näkyä jaksamisessa ja muissa mielenterveyden haasteissa. Korona-ajan jälkeinen lähiopetukseen palaaminen ei ole kaikilta sujunut ongelmitta, sosiaaliset tilanteet saattavat ahdistaa. Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja oikea-aikaisuudessa on ollut haasteita. Vanhempien pahoinvointi – mielenterveyden haasteet, lisääntynyt päihteidenkäyttö – heijastuu nuoriin ja näkyy muun muassa heikentyneinä vanhemmuustaitoina.
Hyvinvointisuunnitelmassa esitetään toimenpiteet vuodelle 2025. Negatiiviset kehityskulut nousevat erityisiksi kehittämiskohteiksi. Samalla on kiinnitettävä huomiota positiivisiin kehityskulkuihin ja jatkettava niitä toimenpiteitä, joilla nämä muutokset on saavutettu. Toimenpiteitä suunniteltaessa tulee huomioida niiden vaikutukset laajasti esimerkiksi päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla.
Hyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty hyvinvointisuunnitelmassa 2025 (pdf, 933 kt).
Lisätietoja: Sanna-Riitta Junnonen, hyvinvointipäällikkö, puh. 020 615 7429, sanna-riitta.junnonen@kouvola.fi