Ministeri Lulu Ranne vieraili Kouvolassa

Ryhmäkuva Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen vierailusta. Kuvassa ministeri, kaupungin edustajat, alueellisia toimijoita sekä luottamushenkilöitä.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili Kouvolassa maanantaina 12.8.2024. Keskustelujen kärkenä olivat liikenne- ja ratainfra, etenkin VT15:n rahoitus, jotka ovat merkittäviä koko Kymenlaaksolle logistiikkamaakunnan kehittämiseksi edelleen. Kouvolalle tärkeitä teemoja ovat myös Itäradan eteneminen sekä Ratamokeskuksen päivystyksen säilyttäminen. Maakunnalle kriittistä on selviytyminen Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista.

Kouvolan kaupunki pitää ensisijaisen tärkeänä, että valtatie 15:n parantamiseen välille Kotka-Kouvola osoitetaan syksyn budjettiriihessä siihen luvatut 122 miljoonaa ja hankkeen toteuttaminen saadaan käynnistettyä mahdollisimman pian. Tärkeää on myös, että tien kunnostus saatetaan loppuun suunnitelmien mukaisesti koko laajuudessaan ja myös toisen vaiheen kunnostukseen saadaan 46 miljoonan määrärahat. Tie on keskeinen satamayhteys, osa Suomen puolelle jatkuvaa E16 tietä, sairaankuljetusreitti ja pendelöintiväylä maakuntakeskusten välillä.

– Valtatiet 15 ja 12 etenevät ja ovat tärkeitä investointeja, jotka lisäävät Kouvolan saavutettavuutta ja elinvoimaa sekä mahdollistavat osaltaan tulevia investointeja, ministeri Ranne totesi. 

Myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka painottaa tiehankkeiden edistämisen tärkeyttä. – Nyt on äärimmäisen tärkeää sisällyttää VT15:n parantamiseen myönnetyt rahat valtion budjettiin, jotta se vihdoin saadaan liikennemäärien edellyttämälle tasolle ja turvalliseksi väyläksi.

Kaupunki haluaa myös, että valtatie 6:n Kouvolan kohdan parannukset sekä valtatie 12:n Lahti-Kouvola välin kunnostus nostetaan Väylän investointiohjelmaan. Valtatie 6 on erityisen tärkeä Kaakkois-Suomen suurteollisuudelle ja pitkänmatkan liikenteelle.

Raideyhteyksien kehittäminen edistää itäisen Suomen elinvoimaisuutta

Olemassa olevan rataverkon parantaminen ja nykyisten pullonkaulojen poistaminen sekä Itäradan edistäminen ovat merkittäviä itäisen Suomen elinvoimalle. Liikenteen sujuvoittaminen ja matka-aikojen lyhentäminen edistävät yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja lisäävät pendelöintiä. Hyvät yhteydet avaavat itäiselle Suomelle uusia mahdollisuuksia kehittää alueen elinkeinoelämää ja kasvattaa kilpailukykyä.

Kouvolan ja laajasti koko itäisen Suomen tahtotila on, että Itärata etenee määrätietoisesti suunnittelusta kohti toteutusta. Itäradan vaikutusalueella on paljon suurteollisuutta ja kansainvälisiä yhtiöitä, joille toimivat kuljetus- ja liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Itäinen Suomi on merkittävä osa koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Itärata on hyväksytty laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätöksen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun EU-rahoitusta.

Kouvolassa on potentiaalia

Kouvola kiinnostaa tällä hetkellä niin suuria datakeskus- kuin aurinkoenergiainvestoreja hyvän sähköinfran ansiosta. Kouvolan alueelle tärkeiden elinvoimainvestointien toteuttaminen edellyttää Fignridiltä investointivalmiutta ja suunnitelmissa pysymistä, jotta riittävä sähkökapasiteetti saadaan turvattua. Esimerkiksi Myllykoskelle rakentuva atNorth datakeskus sekä UPM:n aurinkovoima-hanke vaativat todella suuritehoista ja vakaata sähköinfraa. Hankkeiden työllistävä vaikutus koko lähialueelle on merkittävä.

Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali on ensimmäinen kuivasatama Suomessa, jonka toiminnan käynnistymiseen itäliikenteen tyrehtyminen on vaikuttanut oleellisesti. Terminaalin vahvuus on erinomainen saavutettavuus niin maanteitse kuin rautateitse, kaikille toimijoille avoin toiminta ja eri kuljetusmuotojen yhdistäminen. Kouvolan RRT -terminaalin valmis infrastruktuuri olisi huomioitava tehokkaammin osana valtakunnallista logistiikkajärjestelmää. Yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen ja käynnistäminen hyödyttäisi koko Suomen logistiikkasektoria.

Yöpäivystys Kouvolassa on säilytettävä

Kouvolan Ratamokeskuksen päivystyksessä on käytössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden kustannustehokas ja alueen väestömäärää optimaalisesti palveleva integraatiomalli. Juuri tämän akuuttilääketieteen edistyksellisen päivystysmallin rikkominen aiheuttaisi merkittävimmät lisäkustannukset yöpäivystyksen lakkauttamisesta. Lakkautus vaikeuttaisi myös henkilöstön saatavuutta. Lakkautusesitys rikkoo yhdenvertaisuutta, heikentää Kouvolan asukkaiden palveluja ja vaarantaa potilasturvallisuuden. Esitys lisää hyvinvointialueen kustannusten lisäksi myös poliisin ja puolustusvoimien sekä Kouvolan asukkaiden kustannuksia. Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson hyvinvointialueen tahtotila on, että lakkauttamispäätös perutaan ja Ratamokeskuksen päivystyksessä käytössä oleva malli saa jatkaa.

Geopoliittinen tilanne muuttaa maailmaa

Itärajan sulkemisella ja pakotteiden aiheuttamalla poikkeustilanteella on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus Kymenlaaksoon ja se on luonut uusia haasteita elinvoimaisuudelle. Kokonaisturvallisuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja rajavalvonnan merkitys on korostunut. Geopoliittisen tilanteen vaikutukset ovat kohdistuneet merkittävästi teollisuuteen, liikenteeseen ja matkailuun. Huolena on rajamaakuntien eriytyminen, houkuttelevuuden ja saavutettavuuden heikkeneminen, metsäteollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen sekä tulevaisuuden epävarmuus. Liikenne- ja ratainfran kehittäminen maakuntatasolla on edellytys Kymenlaakson logistiikan kilpailukyvylle. Kymenlaakson yhteydet ovat tärkeitä koko itäisen Suomen teollisuudelle ja elinvoimalle.


Lisätietoja:
Marita Toikka, Kouvolan kaupunginjohtaja, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi
Hannu Tylli tekninen johtaja, Kouvolan kaupunki, puh. 020 615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi
Petteri Portaankorva, toimitusjohtaja Itärata Oy, puh. 050 357 7581, petteri.portaankorva(at)itarata.fi

Sivun alkuun