Eläintaudit

Kuollut jänis maastossa, toimi näin

Erityisesti loppukesäisin maastosta voi löytyä kuolleita jäniseläimiä, sillä vuodenaika on tyypillinen jänisruton eli tularemian esiintymiselle. Raadot on syytä poistaa alueilta, joilla liikkuu ihmisiä.

Jänisrutto tarttuu herkästi ihmiseen, ja tautia tavataan ihmisilläkin yleisimmin loppukesäisin heinä-syyskuussa. Yleisin tartuntareitti ihmiseen on hyönteisen piston välityksellä. Tartuntavaaran takia raadot on syytä poistaa alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Jänisrutto voi tarttua myös lemmikkikaneihin.

Kaupunki hoitaa omat alueensa ja yksityiset omansa

Omalla alueellasi havaitun hyvässä kunnossa olevan raadon voit lähettää ilmaiseksi Ruokavirastoon tutkittavaksi (ohjeet raadon lähettämiseen). Jos et halua lähettää raatoa ruokavirastoon tai se on jo mädäntynyt, hävitä raato:

1. Hautaaminen: Ensisijaisesti voit haudata raadon. Älä hautaa esim. kaivon viereen tai paikkaan, jota tullaan kaivamaan tai kyntämään.
2. Loppujätteeseen: Vaihtoehtoisesti voit laittaa eläimen kahden tiiviin muovisäkin sisällä omaan loppujäteastiaan.

Kaupungin omistamilla alueilla raatojen hävitys kuuluu katujen hoito- ja kunnossapitoyksikölle.

• Ilmoitus kuolleesta eläimestä tehdään Kouvolan kaupungin katupäivystykseen 020 615 4690. Ilmoitukseen on saatava ilmoittajalta mahdollisimman tarkka tieto raadon sijainnista, jotta se löytyy helposti.

Kuolleen jäniksen käsittely

Kuolleina löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä suojaa kädet suojakäsinein tai ehjällä muovipussilla. Siirrä raato varovasti ja vältä erityisesti pöllyttämästä turkissa mahdollisesti olevia kuivuneita eritteitä. Pölyämiseltä voit suojautua kasvomaskilla. Jänisrutto tarttuu herkästi ihmiseen. Tartunnan voi saada suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä esimerkiksi haavainfektiona, silmän sidekalvon kautta tai hengitysteitse.