Kouvolan kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat purreet. Syyskuun lopun osavuosikatsauksen mukaan tilikauden toimintakatteen ja alijäämän arvioidaan toteutuvan talousarviota parempana. Henkilöstömäärä ja henkilöstökulut vähenevät edelleen. Edunvalvonnassa on saatu hyviä tuloksia. Osavuosikatsaus 1–9/2024 on kaupunginhallituksen käsiteltävänä maanantaina 4.11., jonka jälkeen se etenee kaupunginvaltuustoon.
Vuoden 2024 tilikauden alijäämäksi arvioidaan tällä hetkellä noin -8,0 milj. euroa, kun se talousarvion mukaan olisi -10,3 milj. euroa. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan talousarviota paremmin. Toimintakatteen muutos tilinpäätösennusteessa edelliseen vuoteen nähden on -1,1 %. Tammi-syyskuun toimintakate on 2,5 miljoonaa euroa alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Tämä kertoo siitä, että tehdyt talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet toiminnan kustannuksia alentavasti. – Pieniä positiivisia signaaleja voisi sanoa olevan näkyvissä ja talouden kehityksen suunta on oikea. Taloustilanteen ollessa edelleen haastava, tulee kaikkien toimialojen noudattaa tiukkaa taloudenpitoa edelleen, sanoo talousjohtaja Hellevi Kunnas. Kaupungin tulee sopeuttaa talouttaan vastaamaan tulorahoitusta sekä vähentyvää asukasmäärää.
Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan 1,5 milj. euroa talousarviota suurempina. Merkittävimmät positiiviset poikkeamat muodostuvat eri hankkeiden tuista ja avustuksista, rakennusvalvonnan lupamaksuista sekä joukkoliikenteen myyntituotoista.
Toimintakulujen osalta toteuman arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa talousarviota parempi. Henkilöstökulujen arvioidaan alittuvan 0,9 milj. euroa eläkepoistuman ja muun lähtövaihtuvuuden hyödyntämisen ansiosta. Verotulojen arvioidaan toteutuvan 2,2 milj. euroa ja vuosikatteen 2,3 milj. euroa talousarviota paremmin. Valtionosuudet toteutuvat puolestaan miljoona euroa talousarviota pienempinä ja rahoituskulut ylittyvät 0,7 M€.
Kaupungin taloustilanne vuodesta 2024 lähtien on haasteellinen erityisesti valtionosuusmuutosten vuoksi. Valtionosuuksia vähentää merkittävästi hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat sote-kustannuksiin perustuvat leikkaukset. Kouvola on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ja pyrkinyt vaikuttamaan valtionosuusjärjestelmän muutokseen vääristymän korjaamiseksi. Nyt järjestelmän uudistaminen on viivästynyt ja sillä on vaikutuksia etenkin Kouvolaan. Sote-eristä johtuvat valtionosuuksien vähennykset vaikuttavat kuntien kykyyn tuottaa peruspalveluja. – Tämä johtaa väistämättä myös siihen, että asukkaiden yhdenvertainen kohtelu ei Suomen eri kuntien kesken toteudu. Sote-erien sisältyminen kuntien valtionosuuksiin ei vastaa kuntien nykyisiä valtionosuustehtäviä, Hellevi Kunnas toteaa.
Henkilöstömäärä vähenee edelleen erityisesti hallinnossa
Kaupungin palveluksessa oli syyskuun 2024 lopussa yhteensä 2644 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 2106. Määräaikaista henkilöstöä oli 469 ja palkkatuella työllistettyjä 69. Henkilöstömäärä on vähentynyt edellisvuodesta 168:lla eli 6 %. Henkilötyövuosina vähenemä on 117,59.
Syyskuun loppuun mennessä vapautuneesta 126 virasta ja tehtävästä on jätetty täyttämättä 28 eli 22 %. Konsernipalveluissa lähtövaihtuvuudesta on hyödynnetty 44 %, sivistyksessä 16 % sekä tekniikka ja ympäristö -toimialalla 33 %.
Henkilöstökulujen toteuma on 101,5 milj. euroa. Henkilöstön väheneminen näkyy selvästi jo henkilöstökulujen kehityksessä. Henkilöstökulut ovat vähentyneet viime vuodesta 2,7 prosentilla. Vuonna 2024 kunta-alan sopimuskorotukset nostavat kustannuksia noin 2,99 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
Sairauspoissaoloissa on myönteistä kehitystä ja korvaavan työn käyttö vaihtoehtona sairauspoissaololle on lisääntynyt edellisvuodesta. Sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 13,5 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden, mikä on 0,3 kalenteripäivää edellisvuotta vähemmän. Sairauspoissaolojen vähentämiseen panostetaan tällä hetkellä vahvasti. Kaupungilla on käynnissä Ennakoinnin voimalla pidempään työuraan -hanke, johon on saatu Kevan työelämän kehittämisrahaa. Tavoitteena on kehittää työkykyjohtamista proaktiiviseksi sekä vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä.
– Ensi kevääseen saakka jatkuva hanke pitää sisällään useita työkykyjohtamiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Syyskuussa käynnistyivät esihenkilöiden työkykyjohtamisen valmennukset ja työkyvyn toimintamallia uudistetaan parhaillaan, toteaa henkilöstöjohtaja Päivi Karhu.
Edunvalvonnassa onnistumisia
Määrätietoinen edunvalvontatyö on tuonut myönteisiä tuloksia. Kaupunki on tehnyt aktiivista edunvalvontaa erityisesti valtatie 15 rahoituksen saamiseksi sekä Ratamon yöpäivystyksen säilyttämiseksi. Näissä molemmissa päästiin myönteiseen lopputulokseen. Lisäksi rahoitusta saatiin valtatielle 12.
Edunvalvontaa ja yhteistyötä on tehty alueen koulutustarjonnan parantamiseksi sekä pyritty turvaamaan ja mahdollistamaan riittävä sähköinfra alueen tärkeille elinvoimainvestoinneille niiden edellyttämässä aikataulussa. Kouvola kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti datakeskustoimijoita, uusiutuvaan energiaan ja vetytalouteen liittyviä yrityksiä, elintarvikesektoria sekä erilaisia palveluntarjoajia. Itärata-hankeyhtiön toiminta on käynnissä ja edennyt suunnitelman mukaisesti.
-Voimme olla tyytyväisiä edunvalvonnalla saavutettuihin tuloksiin. Moni asia eteni meille myönteiseen suuntaan. Edunvalvonta on monen tahon yhteistyötä jossa kova tahto ja tiivis yhteistyö tuovat tuloksia, toteaa kaupunginjohtaja Marita Toikka.
Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi
Laskentapäällikkö Katri Kemppi, puh. 020 615 7801, katri.kemppi(at)kouvola.fi
Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh. 020 615 4001, paivi.karhu(at)kouvola.fi
Osavuosikatsaus kaupunginhallituksen esityslistalla (Dynasty)