Työ- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille tarjoaa mahdollisuuden monia työelämän osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. Kouvolan työllisyysalueella tähdätään kaupungin elinvoimaa parantavan palvelukokonaisuuden rakentamiseen.
Vastuu työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnille vuoden 2025 alusta alkaen.
Kouvolan kaupunki muodostaa uudistuksessa itsenäisen työnhakijoita ja työnantajia palvelevan työllisyysalueensa. Vuoden alussa toimintansa aloittavan Kouvolan palveluyksikön nimeksi tulee Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelut.
”Satsaamme molempien asiakasryhmien tukemiseen ja aiempaa parempaan kohtaamiseen”,
kaupungin työllisyysjohtaja Sami-Pekka Kalliokoski kertoo.
Nykyisen TE-toimiston henkilökunta siirtyy kaupungille ja toimipaikka pysyy samassa paikassa, joten asiakkaille iso osa palveluista pysyy samana myös vuodenvaihteen jälkeen. Isoin muutos on, että organisaation rakenne muuttuu toimialapohjaiseen tiimityöskentelyyn. Aiemmin henkilöasiakaspalvelut ja yrityspalvelut ovat toimineet erillään. Nyt siirrytään toimialapohjaisiin tiimeihin, joissa henkilö- ja yritysasiakkaat ovat saman tiimin hoidettavana. Tiimin sisällä on edelleen erilaisiin asiakkuuksiin erikoistuneita asiantuntijoita.
Jatkossa siis Kouvolan työllisyys- ja yrityspalveluiden asiantuntijat palvelevat tietyn toimialan
yritykset ja työnhakijat samassa tiimissä. Toimialatiimejä on tulossa tällä hetkellä neljä:
teollisuuden ja rakentamisen tiimi, talouden ja palveluiden tiimi, soten ja julkisen sektorin tiimi sekä kaupan ja logistiikan tiimi.
”Kun asiantuntijat voivat paneutua yhteen toimialaan, heidän on helpompi tunnistaa oman
toimialansa vaatimukset ja tilanteet Kouvolassa. Sitä kautta pystymme tarjoamaan vaikuttavampaa palvelua niin työnhakijoille kuin työnantajillekin”, Kalliokoski sanoo.
Toimialapohjaisuudesta ja alueellisesta tuntemuksesta lisäpontta elinvoiman edistämiseen
Toimialapohjaisuus on myös työnantajien etu. Kouvolan työllisyys- ja yrityspalveluilla on tuplasti enemmän yritysasiantuntijoita nykyiseen verrattuna.
”Pystymme kiinnittämään huomiota esimerkiksi alueen kehitystrendeihin. Pyrimme siihen, että tunnemme toimialan tarpeet ja tilanteet nykyistä paremmin. Kun kenttä on rajattu, voimme pohtia toimivia palveluketjuja valmiiksi”, Kalliokoski summaa.
Kalliokosken mukaan työ- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille tarjoaa
mahdollisuuden monia työelämän osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön ja kaupungin elinvoimaa parantavan palvelukokonaisuuden rakentamiseen.
”Kun alue pienenee, toimiala pienenee. Silloin on paljon helpompi verkostoitua paikallisiin
toimijoihin. Kun tuntee paikalliset työnantajat ja toimijat, on helpompi löytää heille oikea työntekijä tai asiakkaalle sopiva palvelu”, Kalliokoski kertoo.