Kouvolan turvallisuustapahtuman kutsuvieraskonferenssin hybridiuhkia käsittelevässä miniseminaarissa nousi hyvin esiin teknologisen kehityksen mukanaan tuomat uudet haasteet ja se, miten hybridiuhkiin voidaan varautua yksilön ja yhteiskunnan tasolla.
Kouvolaan oli saatu paikan päälle puhumaan aiheesta alan johtavia asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka käsittelivät hybridiuhkia erilaisista näkökulmista. Aiheesta luennoimassa ja keskustelemassa olivat johdon erityisneuvonantaja, ye-everstiluutnantti Mikko Lappalainen Euroopan Hybridiosaamiskeskuksesta, sotatieteiden tohtori, tutkija Saara Jantunen Puolustusvoimista, kyberturvallisuuden professori, sotatieteiden tohtori, majuri (evp), Jarno Limnéll sekä Maavoimien esikunnan esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas. Tilaisuuden moderaattorina toimi F-securen johtava tietoturva-asiantuntija Juha Torkkel.
Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin mukaan elämme maailman digitalisoituneimmassa yhteiskunnassa, jossa kaikesta halutaan tehdä helppoa ja sujuvaa. Hänen näkee, että tämä luo otolliset mahdollisuudet hybridiuhille. – Turvallisuuteen vaikutetaan digitaalisen toimintaympäristön kautta, Limnéll totesi miniseminaarissa.
Limnéll näkee isona haasteena myös johtajuuden ja toimivallan puutteen etenkin kriisitilanteiden aikana.
– Strategisen kyberturvallisuuden johtamisen puute ja vahvan poliittisen sitoutumisen puuttuminen Suomessa johtavat siihen, ettei meistä tule maailmanlaajuisia edelläkävijöitä hybridiuhkien varautumisen ja torjunnan saralla, Limnéll näkee.
Myös Saara Jantunen näki johtamiskulttuurin merkityksen tärkeäksi hybridiuhkien ja informaatiovaikuttamisen torjunnan kannalta. – Johtajien tehtävä on normaalioloissa rakentaa omaa johtajuutta ja luottamusta, Jantunen totesi. Hänen mielestään johtamiskulttuurin tulisi tukea varautumista kriisitilanteisiin.
Jantusen mukaan myöskään suomalaisten hyvä koulutus ja medialukutaito eivät yksin riitä informaatiovaikuttamiselta ja hybridivaikuttamiselta suojautumiseen, koska etenkin kriisitilanteissa ihmisten rationaalisesta ajattelusta tulee haastavaa. – Myös psykologista puolta tulisi ymmärtää, hän toi esille.
Mikko Lappalaisen mukaan hybridiuhka -termi itsessään kuvaa turvallisuusympäristömme muutosta. Hänen mukaansa hybridiuhka tarkoittaa pahantahtoista ja laajaa yhdistelmää vaikuttamiskeinoja, suunnitelmallista toimintaa, joka maalittaa demokraattisten instituutioiden heikkouksia ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon sekä horjuttamaan ja kaventamaan toiminnanvapautta.
Markku Myllykangas näki, että hybridivaikuttamisen keinovalikoima on todella laaja ja se toimii harmaalla alueella rauhan ja sodan välissä. Tämä asettaa haasteet lainsäädännölle, joka pyrkii pysymään mukana muuttuneessa toimintaympäristössä. Myllykankaan mukaan Puolustusvoimilla on tarve ja kyky reagoida kaikkiin uhkiin; hybridiuhkien torjuntaan Puolustusvoimat osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Esille nousi myös kansainvälisen yhteistyön välttämättömyys hybridiuhkien torjunnassa.
Kouvolan kaupunki järjestää 13.–14.9.2019 kansainvälisen Kouvolan turvallisuus -tapahtuman. Tapahtuma on kaksiosainen. Perjantain kutsuvieraskonferenssia seuraa suurelle yleisölle tarkoitettu Turvallisuusareena lauantaina.
Päivän aikana korkean tason päättäjät ja asiantuntijat keskustelevat päivänpolttavista turvallisuusaiheista kuten asevelvollisuuden kehittymisestä, hybridiuhista, tulevaisuuden taistelukentistä, suursodan riskistä sekä uhkakuvista Itämeren alueella.
Lisätietoja:
Kari Takanen, puh. 040 580 8943, kari.takanen@rudpedersen.com