Sunnuntai-ilta. Tämä viikko meni todella nopeasti ja jatkuva kiire kuvaa sitä. Keräsin viikosta muutaman noston kärkeen. Koko viikkoa, viikonloppua myöten, kuvasi tietenkin palveluverkkovalmistelu. Minun tavoitteeni on edelleen jakaa esitykseni ensi viikon perjantaina 11.10. aamuvarhaisella luottamushenkilöille ja tämän jälkeen kuntalaisille ja medialle.
Kuntakierrokset palveluverkon osalta alkoivat tällä viikolla. Kaksi kaupunginosaa tällä viikolla ja ensi viikolla vielä kolme. Vedin itse ensimmäisen tilaisuuden Anjalankoskella. Paikalla oli ehkä noin kolmekymmentä ihmistä. Minuun teki suuren vaikutuksen ihmisten puheenvuoroissa se, kuinka paljon alueella on tehty ja ollaan valmiita tekemään talkoohengessä asioita alueen eteen.
Liikunta- ja kulttuuritoimialan palveluverkko on verkoista valmistelussamme haastavin, vaikka erityisesti liikuntaverkkovalmistelun osalta on verkkoa päivittämään asetettu ohjausryhmä tehnyt hyvää työtä. Tapasimme urheiluseuroja asian tiimoilta, mutta se ei juurikaan auttanut asian jatkovalmistelussa. Kukaan ei ole valmis luopumaan mistään tai maksamaan liikuntapalveluista nykyistä enempää. Karu tosiasia on kuitenkin, että meillä liikuntapalvelut per kuntalainen ovat selkeästi kalliimmat kuin keskiarvo Suomessa on. Lisäksi meidän rahat menevät seiniin. Eli tehtävää olisi niin liikuntaverkossa että hinnoittelussamme.
Tämä on hieman sama ongelma kuin peruskoulujenkin osalta. Kouluverkon pitäisi olla sellainen, että meillä jää rahaa enemmän myös perusopetuksen sisällön kehittämiseen, pystyisimme tarjoamaan enemmän valinnaisaineita, erilaisia oppimisen välineitä jne. Nyt meillä menee liian paljon perusopetuksen määrärahoista vanhojen koulujen seiniin. Se ei tue yhtään lasta eteenpäin opinnoissaan.
Anjalan kuntalaisillan jälkeen on noussut myös julkisuuteen keskustelu siitä, miksi toin esille kuntalaistilaisuudessa sen, että valmistelussamme nyt pohdimme Anjalan peruskoulun rakentamatta jättämistä. Perusteluita tähän löytyy tulevissa listateksteissä. Avaan tässä miksi sen kuntatilaisuudessa toin esille. Minun tapani on kertoa valmistelusta niin avoimesti, kuin se vain suinkin on mahdollista. Toisaalta olen toivonut, että saamme nyt aidosti valmistelurauhan keskushallinnossa tälle työlle, koska ennakoin jo vahvasti, että kun tämä esitykseni tulee julkisuuteen, ei keskustelu enää pysy itse asiassa. Niinhän tässä on käynyt. Kovin valitettavaa. Tiukassa tilanteessa pitäisi pystyä keskittymään itse asiaan. Valmisteluprosessit on linjattu jo kuukausia sitten. Prosessin kritisoiminen tai asian kääntäminen arvoihin yhden koulun takia, ei johda mihinkään hyvään. Tiukkaa on varmasti nyt jokaisella. Siksi olisi vielä tärkeämpää keskittyä itse asiaan.
Torstaina meillä oli henkilöstöinfo, jossa kävimme palveluverkkoja ja talouttamme läpi. Ennen infoa tapasin yhden teknisen toimen miespuolisen työntekijän ruokatauolla. Hänellä oli paljon hyviä ajatuksia. Murehdin keskustelussamme esille noussutta yksinhuoltajaäitiä, kaupunkimme siistijää, jota kolmen viikon lomautus erityisesti kirpaisee. Ei tämä ole kenestäkään mukavaa. On niin helppoa heittää ilmaan henkilöstön vähentämisen määriä tai lomautuksia, jotta ei palveluverkkoihin koskettaisi. Toivon, että tähän saadaan nyt syksyn päätöksenteossa korjausliike, eikä henkilökunta joudu toimimaan enää kaiken maksumiehenä.
Erityistä piristystä tähän, hyvin raskaaseen, viikkoon toi Mansikkamäen neljäsluokkalaisten lukuhetki kaupungintalolla, jossa piipahdin vartin verran. Oppilaat haastattelivat minua ja kyselivät hyvin pohdittuja kysymyksiä. Nuorissa on voimaa, niin kornilta kuin sen auki kirjoittaminen tuntuukin. Tähän tämän viikon osalta onkin jo hyvä päättää.
Marita Toikka
Kaupunginjohtaja
Kouvolan kaupunki