Suomalaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on tarpeen kehittää seuraavalla hallituskaudella hallitusti, vaiheittain sekä kuntien ja kaupunkien erot huomioon ottaen. Uudistamista tulee tehdä asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet edellä. Edellä mainitut tavoitteet toteutuvat parhaiten, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla tai kuntayhtymillä.
Asiakas sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyön keskiöön
Palvelujen parantaminen edellyttää C21 kaupunkien näkemyksen mukaan keskittymistä jatkossa nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen, ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleenjärjestämistä.
Uudistamistyössä tulee tarkastella palvelukokonaisuuksia kokonaisvaltaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ohella kuntien järjestämisvastuulla olevat muut palvelut kuten esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus ja oppilashuolto sekä liikunta- ja nuorisopalvelut tulee ottaa huomioon. Kuntien ja kaupunkien laaja itsehallinto sekä yleinen ja jakamaton toimivalta takaavat parhaat mahdollisuudet panostaa monitoimialaisten kokonaisuuksien johtamiseen. Kuntapohjainen malli tarjoaa myös parhaat mahdollisuudet vastata monimuotoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka edellyttävät kunnan kaikki toimialarajat ylittävää tiivistä yhteistyötä.
Vaiheittainen ja hallittu kehittämistyö
C21 kaupungit näkevät, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoamista suurempiin kokonaisuuksiin on jatkettava. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena tulee säilyttää palveluiden saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillintä.
Useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin. Tämä omaehtoinen ja alueiden erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet huomioiva työ voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea. Myös rahoituksessa on selkeästi huomioitava väestön erilaiset tarpeet sekä väestön terveys- ja hyvinvointierot. Tältä osin on valtionosuusjärjestelmää uudistettava. Uudistamistyön tavoitteet, kuten kustannusten kasvun hillintä, edellyttävät lisäksi kuntayhtymien toiminnan edelleen kehittämistä kuten kuntien hallinnollisen ja sopimuksellisen ohjauksen vahvistamista sekä lainsäädännössä määriteltäviä kriteereitä palvelujen laatuun, saatavuuteen ja vaikuttavuuteen.
Hyödyntämällä kaupungeissa, kunnissa ja soveltuvin osin maakunnissa jo tehtyä kehittämistyötä uudistamisessa päästään nopeasti eteenpäin myös kohti valtakunnallisesti tärkeitä tavoitteita. Kaupunkien näkemyksen mukaan parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät edellytä uuden, monimutkaisen ja kaukana asukkaista olevan hallintotason rakentamista.
C21-kaupunkien verkostoon kuuluvat Helsingin lisäksi Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo. Kaupunkien muodostama pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
Lisätiedot:
Vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(a)kouvola.fi