Seitsemän itäisen Suomen keskuskaupunkia tekevät yhteistyössä aktiivista edunvalvontaa. Hallituksen tulevasta kehysneuvottelusta odotetaan valtiolta lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön.
Itäisen Suomen seitsemän keskuskaupunkia – Joensuu, Kajaani, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli – ovat aktiivisia elinvoimatoimijoita. Meneillään on monia satojen miljoonien, jopa miljardiluokan investointeja, kuten datakeskushankkeet Haminassa, Kouvolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, Kotkan akkuklusteri, Lappeenrantaan kaavaillut Solar Foodsin tehtaat, Joensuun vetytehdas ja Kuopion lääkealan investoinnit.
Keskuskaupungit ovat kehityksen ja elinvoiman vetureja alueillaan. Uusien investointien ja työpaikkojen lisäksi töitä tehdään itäisen Suomen asukkaiden hyvinvoinnin ja toimivien kuntalaispalvelujen eteen.
Haastavassa tilanteessa alueella olevaa potentiaalia täytyy hyödyntää uusin tavoin. Siksi on lähdetty hakemaan uusia avauksia elinvoiman kehittämiseen. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys ja koko Suomen yhteinen asia.
Itäisen Suomen keskuskaupungeilla ja maakunnilla on vahva tahtotila tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa elinvoiman kasvattamiseksi. Samalla on hyvä kuitenkin tunnistaa se, etteivät kaupungit ja maakunnat voi tehdä kaikkea tarvittavaa itse.
Yhteisessä edunvalvontakirjeessä nostettu esiin kasvutoimia
Itäisen Suomen keskuskaupungit lähettivät keskiviikkona 16.4. maan hallitukselle yhteisen edunvalvontakirjeen, jossa odotetaan hallituksen puoliväliriihestä konkreettisia kasvutoimia.
– Itäisen Suomen haastava tilanne on tunnistettu myös valtion puolelta ja luotu yhteistyössä kehittämisvisio sekä toimenpidesuunnitelma. Tämä on tärkeää. Odotamme valtiolta kuitenkin lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Valtiolta odotetaan muun muassa seuraavia itäisen Suomen elinvoimaa ja samalla koko Suomen kasvua hyödyttäviä toimia:
- Puhtaille energiaratkaisuille, kuten vetytalouden ja tuulivoiman investoinneille sekä muille energiaintensiivisille investoinneille, on luotava suotuisa toimintaympäristö ja kattava sähköinfra myös itäiseen Suomeen. Tätä tulee tukea lainsäädännöllä ja valtion toimin. Tutkakysymys estää tarvittavan tuulienergian tuotannon itäisessä Suomessa, mihin on löydettävä ratkaisu.
- Teollisuuden kilpailukykyä ja yritysten investointeja tulee vauhdittaa: Paljon kuljettavan teollisuuden logistinen kilpailukyky on turvattava. On löydettävä riittävät ja tehokkaat keinot kannustavan ja ennakoitavan investointiympäristön luomiseen.
- Datakeskukset tulee säilyttää alemmassa sähköveroluokassa. Suunniteltu veroluokan korotus uhkaa kuntien elinvoimaa, verotuloja ja työllisyyttä.
- Itäisen Suomen saavutettavuus ei ole samalla tasolla kuin Länsi-Suomessa. Lisärahoitusta tarvitaan Karjalan ja Savon ratojen ja logistiikan yhteyksien parantamiseen HaminaKotkan satamaan. Itäradan suunnittelua tulee jatkaa kohti rakentamisvalmiutta. Lisäksi itäisen Suomen infrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä tulee aktiivisesti kehittää Suomen huoltovarmuuden ja varautumisen turvaamiseksi.
- Valtioneuvoston tulee seuraavien lähikuukausien aikana vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien uudistamiseen siten, että EU todella suuntaa toimenpiteitä koko EU:n itäisen rajan elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamiseen, energiantuotantoon sekä Venäjän hyökkäyssodan EU:n raja-alueille aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen.
- Rahoitusta alueen markkinointiin tulee kasvattaa merkittävästi itäisen Suomen matkailupotentiaalin hyödyntämiseksi.