Järviruokoinnostus puski insinööri Tanja Kukkolan intohimoiselle uralle. Järviruokolähettiläs tekee opinnäytetyötä kestävän materiaalin hyödyntämisestä kuntakäytössä. Kouvolan kaupungillakin talvileikattu ruoko taipuu moneen.
teksti: Outi Myllymäki kuva: Marja Seppälä
Kouvolalainen Tanja Kukkola hämmästelee välillä itsekin, millaisen matkan hän on tehnyt järviruo’on parissa. Kolmetoista vuotta sitten artesaaniksi opiskellut insinööri ei voinut aavistaa, mitä tapahtuisi, kun hän alkaisi työstää uutta materiaalia.
– Olin tehnyt pihakoristeita muun muassa risuista ja pajuista. Huomasin, että talvileikattu järviruoko on paljon kestävämpää kuin ne. Kun aloin tutkia materiaalin käytettävyyttä, yllätyin yhä enemmän siitä, mihin kaikkeen järviruoko sopiikaan, Kukkola sanoo.
Hän on tutkinut Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson osaston myöntämän apurahan turvin järviruo’on hyödyntämistä muotoilussa, käsityössä ja rakentamisessa. Kukkola on tuottanut myös järviruokonäyttelyitä niin virtuaalisesti kuin livenäkin.
– Myöhemmin opiskelin vielä hortonomiksi, sillä halusin syventää tietämystäni ja saada eri näkökulmia järviruo’on käyttöön viheralueilla, pihoilla ja puutarhassa.
Tanja Kukkola on työskennellyt Iitissä järviruokoon liittyvässä EU-projektissa ja ollut perustamassa Kuusankoskelle Kettumäen kansanpuistossa arkikäytössä olevaa kokeellista järviruokonäyttelyä. Siellä löytyy muun muassa järviruo’osta rakennettu huussi, kota, upea päivävarjo, lampunvarjostimia ja himmeleitä. Kansanpuisto on yleisölle auki kesällä.
Lisävauhtia ruovikosta lentoon -hankkeella
Kukkola työskentelee Kouvolan kaupungilla yhdyskuntatekniikan suunnitteluinsinöörinä ja Ruovikosta lentoon -hankekoordinaattorina. Helsingin kaupungin hallinnoimassa yli 200 000 euron hankkeessa ovat mukana Kouvolan kaupunki ja Jaalan-Palojärven osakaskunta sekä Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta Iitistä.
Kouvolan osuus hankerahoituksesta on noin kymmenen prosenttia. Lintuvesien ja rantojen parantamiseen keskittyvä hanke jatkuu lokakuun loppuun saakka. Kouvolassa kokeillaan sen puitteissa muun muassa järviruo’on käyttöä katteena vieraslajitorjunnassa ja lintujen pesimälauttojen rakentamismateriaalina.
Tanja Kukkola suorittaa parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja tekee yhteistä opinnäytetyötä Jaana Ellosen kanssa, joka työskentelee hortonomina Helsingin kaupungilla. Ystävysten opinnäytetyön aihe liittyy tietenkin – järviruokoon.
– Työstämme kunnille järviruokoon liittyvää toimintamallia. Jaana keskittyy merenrantojen ja rannikkokunnan, minä järvien ja sisämaan kunnan näkökulmiin. Näin saamme koottua toimintaohjeet kaikkiin Suomen vesistöihin, Kukkola kertoo.
Kouvolassa pyritään vakiinnuttamaan talvileikatun järviruo’on hyödyntäminen osana kaupungin toimintaa. Tekemistä on vielä paljon, sillä kyseessä on uudehko asia valtakunnallisestikin.
– Valitettavasti järvialueet tuntuvat jäävän ruokohankkeissa aina vähemmälle: suurin osa hankerahoista valuu rannikkoalueille, joilla usein keskitytään kesäleikkuuseen.
– Meillä on Kouvolassa käyty alustavia keskusteluja jatkohankkeista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että järviruokoa hyödynnetään eri tavoin kunnan perustoiminnassa.
Järviruoko soveltuu kunnissa muun muassa meluaitoihin, katteeksi puistoalueelle ja vieraslajitorjuntaan, hulevesien suodattamiseen sekä erilaisiin rakenteisiin.
Järviruoko kasvattaa uutta yrittäjyyttä
Tiheä ruovikko tukahduttaa ja umpeuttaa maisemaa, joten sen poistaminen luonnosta on ekoteko. Samalla kun vesistö puhdistuu, saadaan monikäyttöistä luonnonmateriaalia.
– Lisäksi talvileikatun järviruo’on hiilijalanjälki on negatiivinen. Asiasta on tehnyt laskelmia ainakin Suomen ympäristökeskus, Kukkola kertoo.
Hänen mukaansa Suomessa ei vielä osata hyödyntää järviruokoa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Sen sijaan esimerkiksi Virossa on yrityksiä, jotka vaikkapa leikkaavat järviruokoa tai rakentavat siitä.
– Järviruo’on hyödyntäminen tarjoaa maaseudun yrittäjille mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Parhaimmillaan siitä on uudeksi elinkeinoksi. Olen iloinen siitä, että alueemme järvien osakaskunnat ovat kiinnostuneita asian edistämisestä, Tanja Kukkola kehuu.
Uusi Leader-hankkeiden rahoituskausi on alkanut, joten nyt on oikea aika yhdistysten, osakaskuntien ja yritysten aktivoitua. Kukkola kannustaa järviruo’osta kiinnostuneita olemaan yhteydessä häneen.
– Näissä asioissa verkostoituminen kannattaa. Yhdistämällä voimia saamme aikaan riittävän suuria kehittämishankkeita.
Tanja Kukkolan matka järviruokoasiantuntijaksi on vienyt hänet valtakunnalliseksi vaikuttajaksi ja tuonut mukanaan laajan verkoston, josta hän on kiitollinen. Hän on luennoinut ympäri Suomea järviruo’on käytöstä.
– Tästä on tullut minulle intohimo, jota vien eteenpäin myös vapaa-ajallani. On hienoa, kun voin kokea tekeväni hyvää työtä ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Yksin ei kukaan pärjää, mutta yhteistyöllä saamme aikaiseksi vaikka mitä, hän korostaa.
Tutustu aiheeseen Tanja Kukkolan verkkosivuilla.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 17.5. ilmestyneessä Kouvolan kaupungin tiedotuslehdessä 1/2023. Lue lisää tiedotuslehden juttuja Kouvolan kaupungin julkaisut-verkkosivuilta.