Kouvolan peruskouluissa ja esiopetuksessa teetettiin Opetushallituksen velvoittamana kartoitus etäopetusjakson toteutumisesta, joka selvitti oppimisen etenemistä, oppilashuollon- ja oppimisen tuen tarvetta sekä säännöllistä osallistumista. Kartoituksen tulosten avulla pystytään kohdentamaan resursseja tehokkaasti eniten tukea tarvitseville ja varautumaan etäopetuksen mahdolliseen jatkumiseen syksyllä.
Kouvolan peruskouluissa siirryttiin 16.3. alkaen etäopetukseen koronatilanteen takia. Lähiopetukseen jäi pieni osa 1-3 luokan oppilaista ja erityisopetus, yhteensä alle 10 % oppilaista. Toukokuun puolivälissä 14.5. lähiopetukseen palattiin kaikilla luokka-asteilla huolehtien oppilaiden ja henkilöstön turvallisuudesta erityisjärjestelyin. Vajaa 1500 oppilasta jäi kotiin, mikä vastaa noin 20 % koko perusopetuksen oppilasmäärästä. Suurin syy kotiin jäämiseen oli koronapelko ja oppilaan tai lähipiirin riskiryhmään kuuluminen. Kun päätös lähiopetukseen paluusta oli tehty, Opetushallitus velvoitti opetuksen järjestäjää tekemään kartoituksen koskien oppimista, oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä oppilashuollollisen tuen tarvetta etäopetusjakson aikana.
─ Kouvolassa ja päädyttiin tekemään kartoitus koskien jokaista oppilasta esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Osa oppilaista oli etäopetuksessa kevään loppuun saakka riskiryhmään kuulumisen vuoksi ja osalle oppilaista huoltaja oli anonut lomaa. Oppilaat, joiden kohdalla oli ilmennyt huolta etäopetuksen aikana tai aikaisemmin, pyrittiin kontaktoimaan ja sitä kautta arvioimaan myös heidän tuen tarpeensa, sanoo kasvatus ja opetusjohtaja Veikko Niemi.
Selvityksen mukaan 84 % oppilaista oli etäopetusjakson aikana edennyt oppimisessa: esiopetuksessa/alakoulussa 87 % ja yläkoulussa 81 %. Oppimisen tuen tarve oli säilynyt valtaosalla oppilaista ennallaan ja lisääntynyt 25 % oppilaista. Oppilashuollon tarvetta ilmeni noin 12 % oppilaista. Kysymyksiin saatiin vastaus yli 7000 oppilaasta, eli vastaukset kattoivat lähes kaikki oppilaat.
─ Koulut hyödyntävät luokka- ja ryhmäkohtaiset tulokset syksyn suunnittelussa ja toimenpiteet voidaan käynnistää heti lukuvuoden alussa. Näin voimme tarvittaessa kohdentaa resursseja tehokkaasti ja joustavasti eniten tukea tarvitseville. Koulut tekevät suunnitelmat toimenpiteistä ennen koulun alkua, jotta toimenpiteet aloitetaan viipymättä, näkee kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen.
Selvityksen perusteella tulevaisuuden panostus painopisteitä ovat mm. työn rauhoittaminen perusasioihin, laaja-alaisten erityisopettajien työpanoksen siirtäminen yksilötyöstä ryhmiin sekä ohjaajien työpanoksen tehokas hyödyntäminen työnjohdon avulla. Monialainen verkostotyö käynnistetään monialaisesti Kymsoten toimijoiden kanssa sitä tarvitsevien kohdalla.
Laaja kartoitus antaa myös mahdollisuuden seurata tilanteen etenemistä. Valtiolta on tulossa tukea koronan aiheuttamiin opetuksen ongelmiin, ja kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää haettaessa näitä mahdollisia lisätukia. Tavoitteena on tehdä seurantakartoitus keväällä 2021.
─ Kartoituksen tulos oli odotettu. Tulosten perusteella toimiala ei esitä lomautusten peruuttamista tai siirtämistä. Lisäksi kaupungin talousarviossa sisällä olevat lomautussäästöt ovat tärkeät kuluvan vuoden tulokselle. Selvityksen tulokset mahdollistavat resurssien kohdentamisen pedagogisella johtamisella. Meillä on nyt olemassa seurantatieto jatkoa varten. Mahdollisessa uudessa etäopetustilanteessa tiedämme paremmin, miten toimia, toteaa Veikko Niemi.
Lisätietoja:
kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi, puh. 020 615 7727, veikko.niemi(at)kouvola.fi
kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen, puh. 020 615 6026, pirjo.piiroinen(at)kouvola.fi
opetuspalvelupäällikkö Kim Strömmer, puh. 020 615 7173, kim.strommer(at)kouvola.fi