Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin kiinteistöjen myynnin Hemsö Suomi Oy:lle. Suurimmassa osassa kiinteistöjä on ulkoinen vuokralainen. Kaupunki jää vuokralle kolmannekseen myydyistä tiloista. Kaupungin käyttötalouskustannukset eivät kaupan yhteydessä kasva eikä kokonaisvuokrataso nouse.
Kaupunki myy Hemsölle Eduko Oy:n kampuksen (Utinkatu 85 ja Utinkatu 44- 48 pois lukien oppilasasuntolat) sekä pääpaloaseman, Myllykosken ja Kuusankosken paloasemat, Kouvola-talon, Sarkolan ja Mansikkamäen koulut sekä tulevan uuden keskuskeittiön. Kauppahinta on 96,8 M€.
Kiinteistökaupat eivät vaikuta henkilöstön työskentelyyn toimipisteissä, käyttäjät jatkavat samaan tapaan kuin ennenkin. Mahdolliset muutokset toiminnassa käsitellään henkilöstön kanssa hyvissä ajoin kohdekohtaisesti.
Kohteisiin pitkät vuokrasopimukset
Kaupunki allekirjoittaa myytyihin kohteisiin erilliset 10–25-vuotiset vuokrasopimukset lukuun ottamatta Kuusankosken pelastusasemaa, jonka vuokra-aika on vuoden 2026 loppuun asti. Pitkät vuokrasopimukset ovat myös kaupungin etu. Kauppa tasapainottaa toteutuessaan kaupungin taloutta ja vapauttaa resursseja olennaiseen – laadukkaiden palvelujen järjestämiseen kuntalaisille.
– Kaupunki jatkaa ensi vuonna toimintaansa Sarkolan ja Mansikkamäen kouluissa, Kouvola-talolla sekä tulevalla keskuskeittiöllä, ja vuokraa nämä myymänsä tilat omaan käyttöönsä. Edukon ja paloasemien osalta määräaikaiset vuokrasopimukset ovat jo voimassa, Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Katja Ahola kertoo.
Kaupunki vuokraa kaupan yhteydessä kohteiden tontit Hemsölle vähintään 50-vuotisilla maanvuokrasopimuksilla. Edukon, paloasemien ja Kouvola-talon osalta tontit sisältyvät esitettyyn kauppaan.
Kaupunki myy pääosin ulkoisten vuokralaisten tiloja
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka pitää hyvänä, että pitkään valmisteltu kiinteistökauppa toteutuu. Hän toteaa, että kunnan perustehtävänä on järjestää kuntalaisille laadukkaita palveluja.
– Suurin osa tiloista, joiden myyntiä esitetään, ovat ulkoisten vuokralaisten tiloja. Myynnin myötä kaupungilta loppuvat sekä vuokranantajan vastuut että omistajan riski ko. kiinteistöistä. Jos pelastuslaitoksen kiinteistöt jäisivät kaupungin omistukseen, ne tulisi lainsäädännön mukaan yhtiöittää viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä, Toikka sanoo.
Kaupunki jää vuokralle kolmannekseen myydyistä tiloista. Kaupungin käyttötalouskustannukset eivät kaupan yhteydessä kasva eikä kokonaisvuokrataso nouse.
– Julkista keskustelua on käyty tähän Hemsö-kauppaan liittyen muun muassa siitä, joutuuko kaupunki tulevaisuudessa maksamaan kohtuuttomia vuokria käyttämistään tiloista. Näin ei tule käymään. Vuokrasopimukset ovat yhdessä neuvoteltuja, eikä vuokranantaja voi niitä yksipuolisesti muuttaa. Pääomavuokrasopimukset ovat normaaliin tapaan indeksiin sidottuja, Toikka toteaa.
Myös myytävien kiinteistöjen, esimerkiksi koulujen, laatutaso säilyy vähintään yhtä hyvänä kuin kunnan omistamissakin tiloissa. Kunnat käyttävät vuokratiloja yleisesti toiminnassaan. Kouvolassa esimerkiksi kaupungin oman toimintanaan tuottamasta päivähoidosta 19 prosenttia sijoittuu yksityisten omistamiin tiloihin.
– Kaupungin talous pysyy kestävämmällä pohjalla, kun tämä kauppa tehdään. Kiinteistöjen myynti on aivan normaalia toimintaa nykyisin myös kuntasektorilla, Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas tiivistää.
Kunnaksen mukaan kaupunki tarvitsee konkreettisia toimia talouden parantamiseksi, jotta pystyy toteuttamaan päätetyt investoinnit.
– Tämä kauppa on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hillitään lainakannan kasvua. Kaupan ansiosta kaupungin veronkorotuspaine pienenee.
Siirtyminen hyvinvointialueille ensi vuoden alusta, on saanut kunnat pohtimaan rakennuksien omistajuutta. Monet kaupungit ovat myyneet vanhoja ja rakenteilla olevia rakennuksia ja suunnittelevat uusia tiloja yhdessä yhteiskuntasijoittajien kanssa. Erityisesti sote- ja pelastusrakennuksen ja koulutusrakennuksien osalta myynti on vilkasta, sillä vuoden 2026 alusta lähtien kunnat voivat omistaa sote- ja pelastusalan rakennuksia vain yhtiöittämisen kautta.