Ohjausryhmän tavoite on vuoden 2022 alijäämäisen tilinpäätösennusteen vuoksi tarkentunut 10 miljoonan euron pysyvien säästöjen löytymiseen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää menojen vähentämisen lisäksi voimakkaita kehittämis- ja elinvoimatoimenpiteitä.
Kaupunginhallitus päätti marraskuussa asettaa ohjausryhmän Kouvolan kaupungin kehittämis- ja sopeuttamistyötä varten. Ohjausryhmän tehtäväksi linjattiin vähintään 3 miljoonan euron pysyvien säästöjen löytäminen vuodesta 2024 alkaen.
Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran torstaina 16. helmikuuta. Sen tavoite on vuoden 2022 alijäämäisen tilinpäätösennusteen vuoksi tarkentunut 10 miljoonan euron pysyvien säästöjen löytymiseen.
– Tavoitteena on toiminnan ja palveluiden kehittäminen väestön nykyistä ja tulevaa palvelutarvetta sekä kaupungin taloudellisia resursseja vastaaviksi.
– Kouvolassa väki vähenee ja vanhenee, ja tähän on myös palvelutuotannossa kyettävä varautumaan, ohjausryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Tapio Karvonen toteaa.
Karvonen ja ohjausryhmän varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Henna Hovi korostavat, että tavoitteeseen pääseminen edellyttää niin kehittämis- ja elinvoimatoimenpiteitä kuin säästämistä ja sopeuttamistakin.
– Kun talous on tasapainossa, kaupunki pystyy tuottamaan kuntalaisille laadukkaita palveluja. Tasapainoon ei päästä yksin säästämällä. Kaupungin tulee investoida, sillä se luo edellytyksiä yritysten investoinneille ja Kouvolan elinvoiman kasvulle, Hovi sanoo.
Elinvoiman kasvua ja säästöjä haetaan laajalla valmistelulla
Ohjausryhmään on nimetty luottamushenkilöjäsen kustakin kaupunginhallituksessa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä. Karvosen (varalla Katriina Vesala) ja Hovin (varalla Kirsi Kekki) lisäksi ohjausryhmän kuuluvat Janne Patjas (varalla Joni-Petri Mörk), Liisa Varjola (varalla Janne Wall) ja Kaisa Spies (varalla Jenni Aikio).
Lisäksi viranhaltijoista ohjausryhmän jäseniä ovat kaupunginjohtaja Marita Toikka, toimialajohtajat Tuukka Forsell, Veikko Niemi ja Hannu Tylli, talousjohtaja Hellevi Kunnas ja henkilöstöjohtaja Päivi Karhu. Henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet edustajakseen ohjausryhmään pääluottamusmies Heli Hamarin.
Ohjausryhmä kokoontuu elokuuhun 2023 asti säännöllisesti, ja sen kokouksissa käsitellään niin kaupungin kehittämis- ja elinvoimatoimenpiteitä kuin säästämistä ja sopeuttamistakin. Kokousten työotsikoina ovat muun muassa kiinteistöohjelma, omaisuuden hallinta, henkilöstö, organisaatio, avustukset, taksat, maksut, palveluverkko, kehittämistoimenpiteet, palvelujen tuottamistavat, elinvoimaa lisäävät toimenpiteet ja investoinnit. Ohjausryhmälle asioita valmistelevat viranhaltijoista koostuvat työryhmät.
Ohjausryhmän työn etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti.
Ohjausryhmä on luonteeltaan valmisteleva. Sen työn tuloksista tehdään syksyllä yhteenveto. Valmistelussa syntyneitä esityksiä kehitys- ja säästötoimenpiteistä käsitellään kaupungin talousarviovalmisteluprosessissa. Lautakunnilla on palvelujen järjestämisvastuu, joten ne tekevät lähtökohtaisesti yksittäiset, toimialoja koskevat toimenpidepäätökset.
Kouvolassa tehty talouden sopeuttamista jo pitkään
Kouvolan kaupunki on sopeuttanut toimintojaan jo pitkään. Esimerkiksi vuosina 2019-2021 pysyviä säästöjä saavutettiin 21 miljoonalla eurolla. Lisäksi on noudatettu erittäin tiukkaa talouskuria jo useiden vuosien ajan, mikä tarkoittaa sitä, että toimialojen talouskehyksiin on tehty lisäyksiä ainoastaan lakisääteisten muutosten ja valtakunnallisten palkkaratkaisujen osalta.
Kaupungin taloutta rasittaa muun muassa väestön väheneminen ja vanheneminen. Haasteita tuo myös 1.1.2023 toteutunut sote-uudistus, joka vaikuttaa merkittävästi niin kuntien tuloihin kuin menoihinkin.
Sote-kustannusten merkittävä kasvu vaikuttaa vuoden 2022 tuloksen lisäksi kaupungin valtionosuuksiin. Kuntien valtionosuudet tarkistetaan vuodesta 2024 lähtien vastaamaan sote-uudistuksen tilannetta. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden kuntien, joiden sote-menot ovat kasvaneet voimakkaasti vuonna 2022, valtionosuuksia tullaan leikkaamaan vuodesta 2024 lähtien pysyvästi.
Tämän hetken arvion mukaan Kouvolan osalta vähennys tulee olemaan jopa 10 miljoonaa euroa vuosittain aiempiin laskelmiin nähden. Kouvolan näkökulmasta valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tulisi tehdä lähivuosina.