Terveysvalvonta selvitti kesän aikana asumisyksiköiden varautumista helteisiin. Tehdyissä mittauksissa sisälämpötilat eivät nousseet mittausajanjaksoilla yli 30 asteen.
Kouvolan kaupungin terveysvalvonta toteutti kesällä 2024 valvontasuunnitelman mukaisen projektin, jonka tavoitteena oli selvittää, miten kaupungin asumisyksiköt ovat varautuneet hellejaksoihin ja miten ne vaikuttavat sisälämpötiloihin.
Kysely asumisyksiköiden varautumisesta helteisiin
Projekti toteutettiin kahdessa vaiheessa. Toukokuussa lähetettiin kysely 55 asumisyksikön vastuuhenkilöille, ja siihen saatiin vastaus 37 kohteelta (67 %). Tulosten mukaan noin puolet yksiköistä kokee, että sisälämpötilat nousevat liian korkeiksi, mikä haittaa sekä asukkaita että henkilökuntaa. Yli puolessa (57 %) asumisyksiköistä oli omavalvonnassa huomioitu kuumiin olosuhteisiin varautuminen ja lähes kaikissa (97 %) yksiköissä tiedostettiin riskiryhmään kuuluville helteen aiheuttamat terveyshaitat. Suurimmassa osassa yksiköistä (84 %) oli olemassa toimintaohjeet helteisiin varautumiseksi, ja 86 % kohteista seurasi sisälämpötiloja kesäisin.
Viilennyskeinot asumisyksiköissä
Asumisyksiköissä viilennystä pyritään toteuttamaan useilla eri tavoilla, kuten ikkunatuuletuksen, erilaisten tuulettimien, verhojen/sälekaihtimien, ilmalämpöpumpun/jäähdytyslaitteen, viilentävän ilmastoinnin sekä ilmanvaihdon tehostamisen avulla. Viilentävä ilmastointi oli käytössä vain 32 % yksiköistä, ja ilmalämpöpumppu tai jäähdytyslaite oli käytössä 68 % yksiköistä. Ilmalämpöpumput keskittyivät pääasiassa yleisiin tiloihin, eivät asuinhuoneisiin.
Kaikissa kohteissa varaudutaan helteisiin etukäteen ja helteen aikana. Asumisyksiköissä huolehditaan asukkaiden riittävästä juomisesta, kevennetään petivaatteita, muutetaan asukkaiden vaatetusta kuumiin olosuhteisiin sopivammaksi, tarjotaan asiakkaille mahdollisuus käydä viileässä suihkussa sekä vältetään rasitusta ja ulkoilua vuorokauden kuumimpaan aikaan.
Sisälämpötilamittaukset eivät ylittäneet raja-arvoja
Kyselyvastausten perusteella valittiin kahdeksan kohdetta, joissa mitattiin sisäilman lämpötilaa tallentavilla lämpötilaloggereilla. Mittausajanjaksot sijoitettiin ajankohtaan, jolloin ulkoilman päivälämpötila ylitti 25 astetta. Vaikka päivällä ulkoilman lämpötilat kohosivatkin korkealle (n. 27 °C – 30 °C), laskivat yölämpötilat melko alhaisiksi (n. 9 °C – 15 °C), mikä viilensi sisäilmaa. Kohteissa sisäilman lämpötilaa mitattiin noin kahden vuorokauden ajan kahdesta eri tilasta. Mittaukset pyrittiin tekemään tiloista, joissa koetaan eniten haittaa kuumuudesta. Mittauspisteiden korkeimmat lämpötilat olivat 24,3 °C – 29,3 °C ja alhaisimmat lämpötilat 21,5 °C – 26,8 °C.
Asumisterveysasetuksen (23.4.2015/545) mukainen lämpötilan toimenpideraja lämmityskauden ulkopuolella palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa vastaavissa tiloissa on 20 °C – 30 °C. Yhdessäkään mitatussa kohteessa lämpötilat eivät ylittäneet tätä lainsäädännön asettamaa ylärajaa. Palveluasumisen yksiköissä sisälämpötilojen tulee olla asumiseen ja oleskeluun soveltuvat.
Johtopäätökset
Projektin perusteella todettiin, että asumisterveysasetuksen lämpötilan yläraja on varsin korkea ja haittaa koetaan jo selvästi matalammissa lämpötiloissa. Lämpötilojen noustessa korkeiksi, madaltuu asuinviihtyvyys kohteissa sekä terveyshaittariski kasvaa. Vanhuksilla ja heikkokuntoisilla on korkeampi riski altistua helteen aiheuttamille haittavaikutuksille.
Lisätietoja:
Mari Järvinen, terveydensuojelusuunnittelija, puh. 020 615 8074, mari.jarvinen(at)kouvola.fi