Kouvolan kaupunginhallituksen 5.9. pidetyssä seminaarissa käsiteltiin kaupungin vuoden 2025 talousarvion valmistelua erityisesti konsernipalveluiden eli kaupungin strategisten tukipalveluiden näkökulmasta. Talousarvion laatimiseen vaikuttavat olennaisesti julkisen rahoituksen muutokset. Ensi vuonna talousnäkökulmasta merkittävää on esimerkiksi TE-palvelujen siirto kaupungille.
Kouvolan kaupungin talousarviovalmistelua tehdään kaikilla päätöksentekotasoilla sekä kaupungin toimialoilla. Talousarvion hyväksyy 2.12. kokoontuva kaupunginvaltuusto. Tätä edeltävät talous- ja henkilöstöohjelman käsittelyt muissa toimielimissä – lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa – sekä valtuuston päätös ensi vuoden veroprosentista:
- 20.9. mennessä lautakunnat: talous- ja henkilöstösuunnitelmien käsittely
- 30.9.–1.10. kaupunginhallitus: talousarvion ja -suunnitelman 1. käsittely
- lokakuu lautakunnat: talousarvion uudelleen käsittely tarvittaessa
- 9.10. kaupunginvaltuusto: talousarvioseminaari
- 28.10. kaupunginhallitus: talousarvion ja -suunnitelman 2. käsittely, veroprosentit
- 11.11. kaupunginvaltuusto: veroprosentit
- 25.11. kaupunginhallitus: talousarvion ja -suunnitelman 3. käsittely, henkilöstösuunnitelma
- 2.12. kaupunginvaltuusto: talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025–2028 sekä henkilöstösuunnitelma
- 9.12. kaupunginhallitus: talousarvion täytäntöönpano-ohjeet
- Joulu–tammikuu toimielimet: käyttösuunnitelmien hyväksyminen
– Uutta tämän vuoden talousarvioprosessissa on se, että veroprosentit käsitellään kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa ja talousarvio kokonaisuudessaan valtuuston joulukuun kokouksessa. Tämän muutoksen taustalla on yhteinen poliittinen tahtotila, Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Leppänen toteaa.
Palvelujen uudelleenmitoitus vapauttaa resursseja kehittämiseen
Talousarviokehys vuodelle 2025 on 7 miljoonaa euroa miinuksella, mutta kertynyt ylijäämä vuoden päättyessä 1,3 miljoonaa euroa plussalla. Kehykseen pääseminen vaatii kaupungin toimialoilta tiukkaa talouskuria. Taloussuunnittelukaudella 2025–2028 talous tasapainottuu.
– Määritämme parhaillaan kaupunkitasoisia, toimialoja yhdistäviä talousarviotavoitteita. Niihin kuuluu ainakin palvelujen tiukka mitoittaminen väestömäärää ja -rakennetta eli asiakastarvetta sekä käytettävissä olevaa tulopohjaa vastaavaksi, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoo.
Palvelujen uudelleenmitoitus vapauttaa resursseja toimintojen kehittämiseen.
– Tämä on jo nähtävissä esimerkiksi koulu- ja liikuntaverkoissa, mistä esimerkkeinä ovat Valkealan monitoimitalo ja Urheilupuistoon rakentuva uimahalli, Toikka sanoo.
Talousarvion laatimiseen vaikuttavat olennaisesti julkisen rahoituksen muutokset. Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas mainitsee esimerkkinä muun muassa valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaisemat, päivitetyt valtionosuuslaskelmat vuodelle 2025. Niissä Kouvolan valtionosuudet pienenivät ensi vuonna 2 miljoonaa euroa.
Merkittävimmät muutokset tapahtuivat TE-palveluiden rahoituksessa, joka pieneni miljoona euroa edellisiin laskelmiin sekä verotulotasauksessa, joka pieneni 1,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet päivittyvät edelleen syksyllä.
– Muutosten vaikutukset talousarvioon ovat kokonaisuutena vähäiset. Vuosittainen tulos pysyy vuoden 2025 osalta kesäkuussa päätetyn raamin mukaisena ja muuttuu hieman paremmaksi suunnitelmavuosien 2026–2028 osalta, Kunnas summaa.
Kaupunki tekee aktiivista edunvalvontaa valtionosuusuudistuksessa
Vuonna 2026 voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutukset kaupungin talouteen eivät ole vielä tiedossa. Kouvolan kaupunki pyrkii edunvalvonnassaan vaikuttamaan uudistuksen valmisteluun niin, että kaupungille tärkeät näkökulmat otettaisiin tulevassa lainsäädännössä huomioon. Uudistuksessa on linjattu, että tuleva rahoitusmalli ei saa muodostua yksittäisen kunnan tai alueen kannalta kohtuuttomaksi.
– Kannaltamme tärkeintä on tämänhetkisten valmistelutietojen mukaan niin sanottujen sote-häntien poisto sekä ikärakenteen painoarvon säilyminen nykyisellään tai pieneneminen nykyisestä, Hellevi Kunnas kertoo.
Sote-kustannuksien vaikutus tulisi Kouvolan kaupungin näkemyksen mukaan poistaa valtionosuuksista, koska kunnassa näihin kustannuksiin ei enää voida vaikuttaa. Jos taas ikärakenteen painoarvo eli osuus valtionosuuksissa kasvaisi muutoksessa, näkyisi se muuttotappiokunnissa valtionosuuksien aiempaa voimakkaampana alenemisena. Erityisesti lasten ja nuorten määrällä on suuri merkitys: ikäryhmiin perustavasta valtionosuudesta 0–14-vuotiaiden osuus on lähes 100 prosenttia, joten ikäryhmien pieneneminen voimakkaasti vaikuttaa valtionosuuksien pienenemiseen.
TE2024-uudistuksen läpivienti ensi vuoden keskeisiä tavoitteita
Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell kävi osuudessaan läpi muun muassa konsernipalvelut-toimialan talousarvion valmistelua sekä työllisyyspalvelujen valmistelutilannetta.
Ensi vuodelle merkittävä muutos on TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kaupungille 1.1.2025. Jatkossa Kouvola on oma työllisyysalueensa. Paikallisen palvelun etuna on asiakkaiden työllistymisen nopeuttaminen ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaaminen räätälöidysti.
– TE2024-uudistuksen onnistunut läpivienti ja uusien toimintamallien käyttöönotto työllisyyden hoidossa kuuluvat ensi vuoden ja tulevien vuosien keskeisiin tavoitteisiimme niin konsernipalveluissa kuin koko kaupungin tasollakin. Haluamme rakentaa Suomen parhaiten toimivat työllisyyspalvelut, ja tässä riittää tehtävää, Forsell totesi.
Henkilöstön osalta panostetaan erityisesti työkykyjohtamisen kehittämiseen
Kouvolan kaupungilla tehdään useita kehittämistoimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työkykyjohtamisen kehittämiseksi. Kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhu kertoi niistä kaupunginhallituksen 5.9. pidetyssä seminaarissa.
Käynnissä on parhaillaan Ennakoinnin voimalla pidempään työuraan -hanke, johon on saatu myös Kevan työelämän kehittämisrahaa. Sen tavoitteena on kehittää Kouvolan kaupungin työkykyjohtamista proaktiiviseksi sairauspoissaolojen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen vähentämiseksi. Vuoden 2025 talousarvioon tullaan kirjaamaan työkykyjohtamiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä koko organisaation osalta.
– Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on merkittävä tekijä palvelujen tuottamisessa talouden tiukentuessa. Onnistunut työkykyjohtaminen näkyy myös merkittävinä säästöinä, Karhu toteaa.
Henkilöstötarvetta tarkastellaan jatkuvasti suhteessa muuttuviin palveluverkkoihin ja palvelujen tuottamisen tapoihin sekä toimintojen kehittämiseen ja digitalisaation edistämiseen. Henkilöstön runsas eläkkeelle jääminen lähivuosina helpottaa henkilöstömäärän sopeuttamista palvelutarpeiden mukaiseksi. Samanaikaisesti tehdään toimenpiteitä, joilla varmistetaan osaavan työvoiman saaminen kaupungin palveluihin.