Kouvolan kaupunki osallistuu Karjalan prikaatin 3.–7.3. johtamaan Karelian Stone 25 -paikallispuolustusharjoitukseen. Harjoitusviikolla alueen viranomaisten miehistöä ja ajoneuvoja näkyy Kouvolan katukuvassa tavanomaista enemmän. Harjoitus on osa viranomaisten yhteistä, säännöllisesti toistuvaa varautumista.
Karjalan prikaati johtaa Karelian Stone 25 -paikallispuolustusharjoituksen Pohjois-Kymenlaaksossa 3.–7.3.
Harjoituksen tavoitteena on kehittää alueen paikallisjoukkojen ja alueella toimivien viranomaisten yhteistyötä sekä valmiutta paikallisiin taistelu-, pelastus- ja suojaustehtäviin.
Paikallispuolustusharjoituksille ominaiseen tapaan harjoituksiin osallistuu Puolustusvoimien lisäksi merkittävä määrä alueen muita viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia. Viranomaisista osallistuvat Kouvolan kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kaakkois-Suomen Poliisi, Kymenlaakson hyvinvointialue, Kaakkois-Suomen ELY, Kymen Turva, Rajavartiolaitos ja Väylävirasto.
Harjoituksen johtaa eversti Ari Määttä Karjalan prikaatista, ja harjoitukseen osallistuu noin 800 henkilöä ja noin 100 ajoneuvoa.
Kokonaisturvallisuus edellyttää tiivistä yhteistyötä
Kouvolan kaupungin varautuminen normaaliaikaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin perustuu kuntalain ja varautumista koskevan lainsäädännön ohella tiiviiseen alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön. Sitä toteutetaan suunnitelmallisesti maakunnassa Kymen Turvan ja sen energia- ja viestintäjaoksien puitteissa ja kaupungin alueella energia- ja vesiyhtiöiden kanssa kaupungin kriisi- ja häiriötilanteiden johtoryhmässä sekä kaupungin valmiusryhmässä.
– Kokouksia järjestetään säännöllisesti ja mahdollisessa häiriötilanteessa viikoittain, tarvittaessa päivittäin. Osallistuminen paikallispuolustusharjoitukseen yhteistoiminnassa alueen viranomaisten ja keskeisten yhtiöiden kanssa on osa tätä varautumista, Kouvolan kaupungin arviointipäällikkö Vesa Huuskonen kertoo.
Kouvolan kaupunki palvelee kuntalaisia poikkeusoloissakin niin hyvin kuin mahdollista. Varautumisen tavoitteena on, että kaupunki pystyy toimimaan mahdollisimman normaalisti häiriötilanteista huolimatta.
– Lyhytkestoinen, mahdollisesti muutamia tunteja kestävä tilanne edellyttää pikaista reagointivalmiutta ja hyviä yhteyksiä paikallistasolla, kriisiviestinnästä puhumattakaan. Pitkäaikainen kriisi vaatii yleensä valtakunnallisia toimenpiteitä ja jossakin vaiheessa myös poikkeusjärjestelyjä ja -lainsäädäntöä. Kaupungin palvelutarpeet voivat tällöin esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun osalta olla tavanomaista merkittävästi suuremmat tai perusjärjestelyistä poikkeavat, Huuskonen kuvaa.
Kaupungin kriisiajan toiminnan suunnittelu jatkuu kevään ajan. Työskentelyllä valmistaudutaan syyskuun alkuun, jolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien kunnille, hyvinvointialueille ja turvallisuusviranomaisille sekä eräille järjestöille, yrityksille ja muille alueen turvallisuuden ja varautumisen toimijoille suunnatun Kaakko25-valmiusharjoituksen.