Summanjoen kunnostushankkeessa käynnistetään joen valuma-alueella ennallistamisia ja kunnostuksia, jotta sen ekologinen tila saataisiin hyvälle tasolle.
Vesienhoito on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Tavoitteet Suomen, samoin kuin muidenkin unionin jäsenmaiden vesienhoitoon, löytyvät EU:n vesipolitiikan puitedirektiivistä. Tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä.
Suomen Ympäristökeskuksen sivuilla todetaan, että Suomen pintavesistä suurin osa täyttää hyvän tilan vaatimukset. Heikommassa ekologisessa tilassa on kuitenkin 35 prosenttia jokipituudesta ja 15 prosenttia järvipinta-alasta.
Aktiivisten kunnostus- ja ennallistamistöiden on todettu parantavan jokien tilaa. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella veden tila on kohentunut, mutta on edelleen vain tyydyttävällä tasolla.
Summanjoen vesistö sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella Haminan, Kouvolan ja Luumäen alueella. Summanjoen yläjuoksun suurimpia järviä ovat Enäjärvi, Sanijärvi ja Saaramaanjärvi. Sippolanjoki yhtyy päähaaraan Kouvolan ja Haminan rajalla. Summanjoki laskee Haminan länsipuolella sijaitsevaan Summanlahteen Itäisellä Suomenlahdella. Valuma-alue on kokonaispinta-alaltaan 569 km2. Summanjoen valuma-alueesta yli puolet koostuu metsistä ja viljelysmaiden osuus kattaa noin 16 % pinta-alasta.
Summanjoen kunnostushanke
Kymijoen vesi ja ympäristö ry on alueen kuntien sekä yritysten perustama vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta-alueeseen Summanjoki on kuulunut yhdistyksen 60-vuotiaan taipaleen perustamisesta saakka.
Yhdistyksen käynnistämä Summanjoen kunnostushanke toteuttaa Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpidesuunnitelmaa vuosille 2022–2027. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n Summanjoen kunnostushanke sai myönteisen rahoituspäätöksen tammikuussa 2024.
Hankkeessa työskentelee tällä hetkellä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Esa Korkeamäen lisäksi kaksi henkilöä. Hankkeen projektipäällikkö, hydrobiologi Kimmo Karell (FM), työskenteli aiemmin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen Lapinjärven kunnostushankkeen ja Uudenmaan vesistökunnostusverkoston paikallistoiminnan projektikoordinaattorina. Hankkeen viestintäasiantuntijana toimii Laura Parkko. Vesistösuunnittelija aloittaa työt toukokuussa 2024.
Hankkeen rahoitus
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 500.000 €. Päärahoittajana on Oikeidenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Muu rahoitus koostuu Eksp Säätiön ja Tuuliaisen Säätiön tuesta, sekä yhdistyksen omarahoitusosuudesta.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF-rahasto) on perustettu lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia. Suomessa JTF-rahaston toimet perustuvat tavoitteeseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. JTF-rahoitusta haetaan Kymenlaaksossa Kymenlaakson liiton kautta.
Kymenlaakson liitto totesi rahoituspäätöksessään Summanjoki-hankkeen toteuttavan hyvin Kymenlaakson oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) siirtymäsuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Hankkeella edistetään muun muassa hiilinielujen ennallistamista, tuetaan uudistuvaa liiketoimintaa ja yritysten jatkuvuutta sekä tuetaan elinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Hanke edistää Summanjoen vesiluonnon elpymistä ja Itämeren kuormituksen vähentämistä, sillä Summanjoki laskee Itäiseen Suomenlahteen. Summanjoen latvaosat eli Kiikunjoki, Saveronjoki ja Silmunjoki ovat ympäristöhallinnossa määritetty erityisesti turvetuotannon kuormittamiksi vesistöiksi.
Hankkeen toimenpiteillä on tarkoitus vähentää hajakuormitusta sekä tasata suuria virtaamavaihteluita. Näin pyritään parantamaan vedenlaatua kokonaisvaltaisesti koko valuma-alueen tarkastelun keinoin.
Hankkeen yhtenä tärkeänä tekijänä on lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua alueen maanomistajien ja -käyttäjien sekä vesiensuojelun asiantuntijoiden välillä Summanjoen valuma-alueella. Täten edistetään vesiensuojelun toimenpideohjelman täytäntöönpanoa yhteistyössä maanomistajien kanssa elinkeinot huomioiden.
Ihmisten toimilla suuri merkitys
Vesistöjen rehevöityminen heikentää ja tuhoaa monien eliölajien elinympäristöjä. Myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat vähentyneet.
Typpi ja fosfori ovat vesistöjä rehevöittäviä ravinteita, ja niitä kulkeutuu edelleen liikaa Suomen sisä- ja rannikkovesiin. Vaikka osa ravinnevalumista on maalta- ja metsistä tulevaa luontaista kuormitusta eli luonnonhuuhtoumaa, on suurin osa vesistöihin tulevasta ravinnekuormituksesta ihmisen toiminnasta johtuvaa. Rehevöityminen ja ilmastomuutos ovat merkittävin luontokadon aiheuttaja erityisesti rannikkovesissä. Sisävesissä tulvaniittyjen kuivatus voi vahingoittaa jopa pysyvästi tärkeitä kasvien ja eläinten elinympäristöjä.
Summanjoen merkittävimmät rehevöittäjät koostuvat maataloudesta, metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Monimuotoinen, eri luontotyyppejä sisältävä ympäristö kestää muutoksia yksipuolista ympäristöä paremmin ja tarjoaa elinpaikkoja lajeille, joilla on tärkeä merkitys muun muassa viljelykasvien luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa.
Turvetuottajien sekä maan- ja metsänomistajien mielipiteet kuuluviin
Hankkeessa keskitytään Summanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden vaikutuspiirissä olevien vesialueiden ennallistamiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan potentiaalisia kunnostuskohteita metsä- ja maatalousalueilta ja tehdään ennallistamis- ja vesiensuojelurakenteiden suunnitelmia.
Veden valumista voidaan hidastaa esimerkiksi tekemällä kosteikkoja tai tukkimalla sekä madaltamalla metsäojia. Näin Summanjokea rehevöittävät ravinteet saadaan pidätettyä valuma-alueella. Valuma-alueella tarkoitetaan vedenjakajan rajaamaa kokonaisuutta, jolta joki tai puro saa sateen kautta tulevan vetensä, joka ei ole haihtunut alueelta.
Maan- ja metsänomistajat sekä alueen turvetuottajat halutaankin tuoda mukaan suunnitteluun alusta alkaen, jotta toimenpiteitä voidaan suunnitella ja toteuttaa kaikkia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla.
Yhdessä turvetuottajien, maan- ja metsänomistajien sekä yhdistyksen asiantuntijoiden kanssa toteutetun suunnitteluvaiheen jälkeen hankkeessa on tavoite käynnistää joen valuma-alueella ennallistamisia ja kunnostuksia, jotta sen ekologinen tila saataisiin hyvälle tasolle turvetuotannon sekä muiden maa- ja metsätalouselinkeinojen vaikutuspiirissä olevilla vesialueilla.
Hankkeessa halutaan selvittää, mitä jatkokäyttömahdollisuuksia esimerkiksi turvetuotannon piirissä olevilla alueilla on, jotta Summanjoen tila paranisi.
–Yhdessä yrittäjien kanssa voimme pohtia, miten turvealalla toimivat yritykset ja henkilöt löytäisivät tarvittaessa uusia korvaavia elinkeinoja esimerkiksi ennallistamisen, vesiensuojelurakenteiden rakentamisen, vesien hoidon parista tai tuotantoalojen hyödyntämisen esimerkiksi aurinkopuistoina, projektipäällikkö Kimmo Karell toteaa.
Teksti ja kuvat: Laura Parkko, viestintäasiantuntija, Kymijoen vesi ja ympäristö ry
LISÄTIETOJA:
Projektipäällikkö
Kimmo Karell
Puh. +358 50 5753 196
kimmo.karell(a)kyvy.fi
Summanjoen kunnostushanke
Kymijoen vesi ja ympäristö ry
- Hankkeen verkkosivuille päivitetään ajankohtaisia tietoja ja mittaustuloksia: kyvy.fi/hankkeet/summanjoen-kunnostushanke/
- Facebook: http://www.facebook.com/kyvsy