Kouvolan kaupungin tiukka talouskuri näkyy ja kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään, kasvu onkin pienempää kuin kunnissa yleisesti. Ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta kaupungin taloutta on jouduttu sopeuttamaan enemmän kuin edellisissä talousarviossa on ollut tavoitteena. Eniten negatiivisia talousvaikutuksia on ollut sote-uudistuksesta johtuvilla valtionosuusleikkauksilla. Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee päivitettyä kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta 25.11. 2024 kokouksessaan.
Kaupungin talous ilman sote-kulujen vaikutusta on ollut kohtuullisessa kunnossa. Vuodesta 2024 lähtien kaupungin taloustilanne on haasteellinen erityisesti hyvinvointialueuudistuksesta johtuvien, sote-kustannuksiin perustuvien valtionosuusleikkauksien vuoksi. Ne ovat Kouvolalle noin 27 miljoonaa euroa vuonna 2025. ”Kouvola on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ja pyrkinyt vaikuttamaan valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Nyt se on valitettavasti viivästynyt vuodella, joka tarkoittaa meille valtionosuusleikkausten pysymistä samalla tasolla. Kouvola on yksi suurimmista häviäjistä”, toteaa talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Valtionosuusuudistuksen voimaantulo on siirtynyt vuoteen 2027. Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Tavoitteena on varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Palveluverkkojen tarkastelua ja säästötoimia
Kouvolan kaupunki on määrätietoisesti sopeuttanut talouttaan vastaamaan ulkoa tulleita haasteita sekä vähenevää väestömäärää ja -rakennetta. Tämä on tarkoittanut palveluverkkojen kokonaisvaltaista päivittämistä ja palvelujen tuottamistapojen kehittämistä ja uudelleen arvioimista. Lähtökohtana on, että kaupunki järjestää jatkossakin lähipalveluita kahdeksassa taajamassa.
Talouden sopeuttaminen on ulottunut laajasti kaupungin palveluihin, henkilöstöön, avustuksiin, palveluverkkoihin ja tuottotavoitteisiin. Kaupungista riippumattomat tekijät, kuten valtionosuuksissa, verotuloissa ja valtakunnallisissa palkkaratkaisuissa tapahtuneet muutokset ovat lisänneet tasapainottamistarvetta.
”Olemme joutuneet sopeuttamaan enemmän kuin edellisissä talousarviossa on ollut tavoitteena. Vaikka kaupungin menokehitystä on saatu hillittyä, niin talouden saamiseksi tasapainoon menee useampi vuosi. Taloussuunnittelukauden aikana tulee myös saada puskuria, ylijäämää tulevaisuuden varalle”, sanoo talousjohtaja Hellevi Kunnas. ”Olemme kuitenkin saaneet talouden suunnan kääntymään oikeaan suuntaan, ja Kouvolan kustannusten kasvu on pienempää kuin kunnissa yleisesti”, hän jatkaa.
Kustannusten kasvua voidaan arvioida toimintakatteen muutoksen kautta. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu toimintakatteen kasvu tilinpäätöksen 2023 ja tilinpäätösennusteen 2024 välillä on 5,1 prosenttia, kun se Kouvolassa on 0,0 prosenttia (Lähde: Tutki hallintoa.fi, Kuntien tilinpäätösennusteet, 8/2024).
Investoinneilla elinvoimaa ja parempaa palvelua
Palveluverkkojen uudistaminen vaatii tiivistämisen lisäksi myös investointeja. Ne tuottavat käyttötaloussäästöjä, parantavat kuntalaisten palveluja ja lisäävät kaupungin elinvoimaa. Investointien avulla hillitään myös kiinteistöjen korjausvelan kasvua, kun siirrytään uusiin, energiatehokkaisiin tiloihin. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia.
Kouvolan kaupungilla on kymmenen vuoden investointiohjelma. Siinä tarkastellaan suunnitelmallisesti investointien kokonaisuutta ja niiden talousvaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Kouvolaan rakennetaan vaiheittain tulevaisuuden kouluverkkoa ja uudistetaan jo käyttöikänsä päähän tulleita liikunta- ja kulttuuritiloja. Uuden uimahallin rakentaminen on alkanut ja teatteri-investointi lähtee liikkeelle ensi vuoden aikana.
”Investoimme merkittävästi lapsiin ja nuoriin strategiamme mukaisesti. Kahteen päiväkotiin, kolmeen kouluun ja kahteen monitoimitaloon on suunniteltu sijoitettavan kymmenen vuoden ajanjaksolla noin 150 miljoonaa euroa. Se on merkittävä summa”, korostaa kaupunginjohtaja Marita Toikka. ”Emme investoi vain uusiin toimiviin seiniin vaan panostamme myös kasvatuksen, opetuksen sekä kulttuurin ja liikunnan sisältöihin”.
Kasvukärkenä yritykset
Kouvolan kaupunkistrategian toisena kasvukärkenä on yritykset. Kaupungin tavoitteena on luoda yrittäjille helppoutta, verkostoja ja vauhtia kasvuun. Siihen pyritään mm. ennakoivalla ja yritysten tarpeisiin nopeasti reagoivalla kaavoituksella, kehittämällä infrastruktuuria hyödynnettäväksi (Käyrälammen alue, Kouvola RRT, Kimolan kanava) sekä Yritystontit-kärkihankkeen kautta, jossa viiden vuoden aikajaksolla kasvatetaan yritystonttituotantoa valitulla yritysalueilla. Rakennuslupaprosessia on kehitetty ja nyt rakennusluvan saa keskimäärin 23 päivässä.
Osaavan työvoiman lisäämiseksi kaupunki on ollut mukana laajentamassa korkeakoulutason koulutusta mm. elintarvike- ja logistiikka-aloilla. Koulutustarjonnan osalta kuullaan yritysten tarpeita niin ammatillisen kuin korkeakoulutuksen tasoilla.
Kaupunkiin suunnitellut ja toteutumassa olevat investoinnit erityisesti uusiutuvaan energiaan, datakeskuksiin ja muuhun energiaintensiiviseen teollisuuteen ovat kokonaismittakaavaltaan poikkeuksellisen merkittäviä, eikä seudulle ole ollut sijoittumassa metsäteollisuuden edellisten investointien jälkeen vastaavaa teollisten investointien määrää.
Henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen jatkuu
Kouvolan kaupungin palveluksessa oli elokuun 2024 lopussa yhteensä 2631 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 2116. Koko henkilöstöstä 63 prosenttia on varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstöä.
Valtion työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa. Kouvolan kaupunki muodostaa oman työllisyysalueensa ja kaupungin palvelukseen siirtyy 1.1.2025 alkaen liikkeenluovutuksella tämänhetkisten tietojen mukaan 75 viranhaltijaa.
Henkilöstökulut ovat vuoden 2025 talousarviossa 135,6 milj. euroa, mikä on noin 56,5 prosenttia ulkoista toimintakuluista. Kaupungin taloutta on sopeutettu vähentämällä henkilöstöä suunnitelmallisesti. Pelkästään vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 287:llä vuoden 2019 alusta alkaen, jolloin sote-palvelut siirtyivät kuntayhtymälle. Luvusta on vähennetty toteutuneiden liikkeenluovutusten henkilöstövaikutukset. Vuoden 2019 alusta elokuun 2024 loppuun mennessä eläkepoistumasta ja muusta lähtövaihtuvuudesta on hyödynnetty keskimäärin 21 prosenttia.
Eläkepoistuman ja muun lähtövaihtuvuuden hyödyntäminen mahdollistaa henkilöstömäärän sopeuttamisen myös jatkossa suhteessa muuttuviin palveluverkkoihin ja palvelujen tuottamistapoihin sekä toimintojen kehittämiseen. Vuoden 2028 loppuun mennessä eläkeiän täyttää yhteensä 366 viranhaltijaa/työntekijää, mikä on 17 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä.
Vuonna 2025 panostetaan työkykyjohtamiseen. Tavoitteena on työkykyjohtamisen kehittyminen proaktiiviseksi, sairauspoissaolojen väheneminen ja korvaavan työn käytön lisääminen.
Lisätietoja:
Marita Toikka, kaupunginjohtaja, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi
Hellevi Kunnas, talousjohtaja puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi
Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh. 020 615 4001, paivi.karhu(at)kouvola.fi
Talousarvio 2025 kaupunginhallituksen esityslistalla (Dynasty)
Kaupungin strategiset painopistealueet taloussuunnittelukaudelle 2025–2028 ovat kaupunkikeskustan kehittäminen, matkailutoimialan ja tapahtumallisuuden kehittäminen, digitalisaation edistäminen, yritystonttien tarjonnan lisääminen ja sijoittumismarkkinointi, lukiokoulutuksen kilpailukyvyn kehittäminen, korkeakoulutuksen kehittäminen Kouvolassa, Liikkuva Kouvola – kehityskokonaisuus ja Kulttuurikortteli. Vuodelle 2025 on lisäksi määritelty koko kaupungin yhteiset vuositavoitteet: palvelutuotannon ja resurssien optimointi, toimintaprosessien digitalisointi sekä työkykyjohtamisen proaktiivisuuden lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.