Julkisen rahoituksen väheneminen ja sote-uudistuksesta johtuvat valtionosuusleikkaukset edellyttävät Kouvolan kaupungin talouden sopeuttamista edelleen. Vaikka kaupungin menokehitystä on saatu hillittyä, niin riittävien talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumiseen menee useampi vuosi. Vuosi 2025 sisältää säästötoimenpiteitä kumulatiivisesti noin 24 milj. euroa ja vuonna 2028 summa on yhteensä 35 milj. euroa. Ensi vuosi tulee olemaan tulokseltaan negatiivinen, mutta vuonna 2026 päästään lievästi positiiviseen tulokseen. Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee talousarviota ensimmäisen kerran 30.9.2024 kokouksessaan.
Kouvolan palveluverkkoa on analysoitu ja tehty kustannus- sekä toimintavertailua saman kokoluokan kuntiin. Niiden perusteella on tehty tavoitteita vuoden 2025 talousarvioon. Vuosien 2025–2028 talousarviokehys sisältää yhteensä uudet 10 milj. euron säästötavoitteet vuoteen 2028 mennessä. Talousarvioon sisältyy myös aiempina vuosina tehtyjen toimenpiteiden lisävaikutukset suunnitelmakaudelle. Yhteensä vuosi 2025 sisältää säästötoimenpiteitä kumulatiivisesti noin 24 milj. euroa ja vuonna 2028 summa on yhteensä 35 milj. euroa, kun huomioidaan vuoden 2024 talousarviossa asetetut tavoitteet.
Talouden tunnuslukuja talousarviossa 2025
- tilikauden 2025 alijäämä 6,8 milj. euroa
- kertynyt alijäämä 2025 lopussa 2,2 milj. euroa
- lainakanta 4 692 euroa/as (4 414 €/as talousarvio 2024)
- investointimenot 52,5 milj. euroa, investointien tulorahoitusprosentti 40,5 %
- toimintakatteen muutos 5 % (ilman TE-palvelujen siirtoa -1,2 %)
- ei veronkorotuksia, tuloveroprosentti ennallaan 8,9 % koko suunnitelmakauden
- verotulot ja valtionosuudet yhteensä 211 milj. euroa
Toimintaympäristön muutokset haastaneet taloussuunnittelua
Kouvolan kaupunki on määrätietoisesti sopeuttanut talouttaan vastaamaan muuttuvaa väestömäärää ja -rakennetta. Tämä on tarkoittanut palveluverkkojen kokonaisvaltaista päivittämistä ja palvelujen tuottamistapojen kehittämistä ja uudelleen arvioimista.
Tästä huolimatta lainsäädännöllisten ja muiden, etenkin ulkoa annettujen muutosten, kuten julkisen sektorin palkkaratkaisujen vuoksi tavoitteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja vuosittain on jouduttu laatimaan uusia tavoitteita ja suunnitelmia. Talouden sopeuttaminen on ulottunut laajasti kaupungin palveluihin, henkilöstöön, avustuksiin, palveluverkkoihin ja tuottotavoitteisiin.
Kouvolan väestömäärä on vähentynyt viidessätoista vuodessa noin kymmenen tuhatta. Ennusteiden mukaan suunta näyttää jatkuvan. Tämä johtuu luonnollisesta väestönkehityksestä sekä maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Maahanmuuton voimakas kasvu on kuitenkin tuonut tilanteeseen positiivista kehitystä. Väestön väheneminen pienentää kaupungin vero- sekä valtionosuustuottoja, mutta kaupungin tuottamien palveluiden kustannukset eivät vähene samassa tahdissa. Vähenevän väestömäärän huomioiminen tulevissa palveluverkkoratkaisuissa on haastavaa, mutta ainoa ratkaisu talouden tasapainottamisessa.
Kehittämistä tarvitaan
Kaupunki haluaa olla strategiansa mukaisesti kestävän kasvun alusta. Strateginen tavoite on hallittu, vakaa talous. – Tämä tarkoittaa päätöksenteossamme sitä, että palvelujen hintataso ja asumisen kustannukset pidetään kohtuullisena. Päätöksenteko on avointa ja päätösten vaikuttavuutta arvioidaan ennakolta, korostaa kaupunginjohtaja Marita Toikka. Investoinnit mitoitetaan kestävästi ja ne tähtäävät alueen hyvinvoinnin ja elinvoiman kasvuun, mutta tuovat myös käyttötaloussäästöjä. Hankinnoilla edistetään paikallista yrittäjyyttä, lähituotantoa, työllisyyttä ja alueen kestävää kehitystä. Kasvun kärjet ovat lapset ja nuoret sekä yritykset.
Ensi vuodelle merkittävä muutos on TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kaupungille. Jatkossa Kouvola on oma työllisyysalueensa. Paikallisen palvelun etuna on asiakkaiden työllistymisen nopeuttaminen ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaaminen räätälöidysti.
Käyrälammen kehittäminen jatkuu. Aluetta on rakennettu määrätietoisesti matkailun näkökulmasta. Tavoitteena on, että alue kehittyy matkailukohteena ja tapahtuma-alustana. Käyrälammesta on muodostunut kaupunkilaisten monipuolinen virkistysalue harrastusmahdollisuuksineen ja ulkoilureitteineen.
Yritystonttituotannon kasvattaminen on käynnistetty Tekniikka- ja ympäristön toimialan sekä Kinnon yhteistyönä. Hanke toteutetaan viiden vuoden aikajaksolla yritystonttituotannon kasvattamiseksi valituille yritysalueille. Hyviä sijoittumisuutisia on jo saatu tämän vuoden aikana. Urheilupuiston alueella on käynnissä useita kaupungin merkittävimpiä tulevaisuuden investointeja kuten uuden uimahallin rakentaminen, teatteri ja monitoimiareena. Urheilupuiston kehittämistä esitetään kaupungin uudeksi kärkihankkeeksi vuonna 2025.
Yhteisellä edunvalvonnalla onnistumisia
Kouvolalle elintärkeät tiehankkeet etenevät, kun Vt15 ja Vt12 rahoitus varmistuivat syksyn budjettiriihessä. Näiden parannusten myötä Kouvolan saavutettavuus paranee merkittävästi ja vahvistaa kaupungin asemaa logistiikkakaupunkina. Molemmat hankkeet tukevat E16-tien jatkamista Suomeen. Kouvola-Kotka välin kunnostus tulee saattaa loppuun suunnitelmien mukaisesti koko laajuudessaan.
Kouvola on Suomen suurin varuskuntakaupunki ja puolustusvoimat on ollut Kouvolalle merkittävä yhteistyökumppani jo vuosien ajan. Yhteistyön merkitys on kasvanut Nato-jäsenyyden myötä ja se syvenee edelleen. Kouvolan sijainti ja ominaisuudet tarjoavat ainutlaatuisen alustan ja mahdollisuudet kehittää Nato-yhteistyötä ja turvallisuutta laajemmin verkostomaisesti yhteistyössä muiden kaupunkien ja toimijoiden kanssa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuus sisältäen huoltovarmuus on nostettu myös yhdeksi kaupungin hallitusohjelmatavoitteista.
Kouvola kiinnostaa tällä hetkellä suuria datakeskus- ja aurinkoenergiainvestoreja. Kouvolassa on hyvä sähköinfra, joka tukee sijoittumista tänne. Tärkeiden elinvoimainvestointien toteuttaminen edellyttää Fingridiltä investointivalmiutta, jotta riittävä sähkökapasiteetti saadaan turvattua.
Kaupungin tavoitteena on lisätä yliopistotasoista koulutustarjontaa Kouvolan alueella, ja pitemmällä tähtäimellä sopimuksellisen koulutusyhteistyön käynnistämistä valtion, kaupungin ja yliopistojen kesken.
Vuonna 2026 voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutukset kaupungin talouteen eivät ole vielä tiedossa. Kaupunki pyrkii edunvalvonnassaan vaikuttamaan uudistuksen valmisteluun niin, että kaupungille tärkeät näkökulmat otettaisiin tulevassa lainsäädännössä huomioon. Uudistuksessa on linjattu, että tuleva rahoitusmalli ei saa muodostua yksittäisen kunnan tai alueen kannalta kohtuuttomaksi.
Lisätietoja:
Marita Toikka, kaupunginjohtaja, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi
Hellevi Kunnas, talousjohtaja puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi
Talousarvio ja taloussuunnitelma kaupunginhallituksen esityslistalla (Dynasty)