TE2024-uudistus siirtää kuntiin 1.1.2025 lähes kaikki työ- ja elinkeinopalvelut. Kouvolassa uudistuksen valmisteluun osallistuu liki 100 henkilöä eri organisaatioista. Tulevaisuuden joustavia TE-palveluja rakennetaan Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeessa. Tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä ja työvoiman saantia sekä lisätä Kouvolan elinvoimaa.
Kouvolan kaupunki valmistautuu vuonna 2025 voimaan tulevaan työ- ja elinkeinopalveluiden uudistukseen. Sen valmistelusta kerrottiin kaupungin luottamushenkilöille 31.5. kaupunginhallituksen iltakoulussa.
Kaupungin hyvinvointipäällikkö Sanna-Riitta Junnonen avasi uudistuksen taustoja. Hän viittasi muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maaliskuiseen Suomen suunta -julkaisuun. Siinä todetaan, että Suomessa työnantajista noin 75 prosenttia kokee työvoiman saatavuudessa olevan ongelmia samaan aikaan, kun maassa on lähes 400 000 työtöntä ja 140 000 työvoiman ulkopuolista henkilöä.
– Kyse on isosta asiasta, sillä menetetyn työuran kustannus yhteiskunnalle on esimerkiksi matalapalkkaisen henkilön tapauksessa laskennallisesti noin kaksi miljoonaa euroa, Junnonen toteaa.
Haasteita halutaan ratkoa TE2024-uudistuksella, joka 1.1.2025 alkaen siirtää kuntiin lähes kaikki TE-palvelut. Ajatuksena on, että kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, työllistyminen nopeutuu.
Kouvolassa siirtyvän henkilöstön määrä hieman yli 80
Uudistuksessa nykymuotoiset TE-toimistot lakkautetaan. TE-palvelut siirretään joko kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Kouvolan kaupunki täyttää työvoimapohjaehdon.
Kaupungin päätöksentekoon valmistellaankin viranhaltijaesitystä, jonka mukaan Kouvolan kaupunki järjestää TE-palvelut 1.1.2025 alkaen itsenäisesti. Tavoitteena on, että esitys järjestämisvastuusta ja suunnitelma palveluiden järjestämisestä saadaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn elo–syyskuussa.
Mikäli esitys hyväksytään, Kouvolasta tulee oma työllisyysalueensa. Nykyisen Kaakkois-Suomen TE-toimiston alueelle on syntymässä lisäksi kaksi muuta uutta työllisyysaluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.
Nykyisten TE-toimistojen henkilöstö siirtyy muodostettaville työllisyysalueille liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä. Kouvolan kaupungille siirtynee se työvoimahallinnon henkilöstö, jonka virkapaikka on Kouvolassa, ja lisäksi ELY- ja KEHA-keskuksista henkilöitä, jotka hoitavat TE-palvelujen hankintoja ja maksatusta. Siirtyvän henkilöstön yhteismääräksi arvioidaan runsaat 80.
– Kyseessä on muutos, joka lisää Kouvolan elinvoimaa. Järjestämme palvelut mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, nykyisiä hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Kyse on lakisääteisistä palveluista, joiden tuottamisen tapa on lainsäädännössä tarkkaan määritelty, hyvinvointipäällikkö Sanna-Riitta Junnonen toteaa.
Uudistukseen sisältyy kannustava rahoitusmalli
TE2024-uudistuksen rahoitus jakautuu kahteen kokonaisuuteen.
Ensimmäisessä kokonaisuudessa on kyse kunnille siirtyvien TE-tehtävien ja -palvelujen rahoittamisesta. Uudistuksen toteuduttua työvoimaviranomaisen, esimerkiksi Kouvolan kaupungin, saamasta TE-palvelujen rahoituksesta puolet määräytyy työllisyysalueen työikäisten henkilöiden määrän mukaan ja puolet laajan työttömyyden piirissä olevien henkilöiden määrän mukaan. Laajan työttömyyden piiriin kuuluvat sekä työttömät työnhakijat että työllisyyttä edistäviin palveluihin – kuten kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun – osallistuvat henkilöt.
– TEMin kuntakohtaiset laskelmat näyttävät siltä, että kunnat saisivat TE-palvelujen järjestämiseen vähemmän rahaa kuin valtio niihin käyttää. Ministeriö on tietojemme mukaan päivittämässä rahoituslaskelmiaan syksyllä, TE2024-uudistuksen läpiviennistä Kouvolassa vastaava projektipäällikkö Lisa Forss sanoo.
Toinen kokonaisuus on työttömyysturvamaksujen rahoitusrakenne, joka myös muuttuu vuoden 2025 alusta. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta aikaistuu ja porrastuu: Vastuu alkaa, kun työtön työnhakija on saanut työttömyysetuutta 101 päivää. Tällöin kunnan osuus on 10 % ja korkeimmillaan se on 50 %, kun työttömyys on kestänyt pidempään kuin 699 päivää.
Tällä hetkellä kunnat maksavat Kelalle takaisin 50 % yli 300 päivää työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta ja 70 % yli 1000 päivää työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta.
Uudessa toimintamallissa työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksellä. Kompensaatiota korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Jatkossa henkilön ohjaaminen työllistymistä edistäviin palveluihin ei poista kunnan maksuvastuuta työttömyysetuudesta. Kunnan maksuvastuu poistuu ainoastaan, kun henkilö työllistyy eikä enää ole oikeutettu työttömyysetuuteen.
Valmistelussa mukana Kouvolassa noin 100 henkilöä
TE2024-uudistukseen valmisteluun osallistuu Kouvolassa noin 100 henkilöä eri organisaatioista.
Kouvolan kaupungilla on oma uudistuksen ohjausryhmänsä. Muutoksessa tarvittavan yhteistyön sujuvuus varmistetaan yhdessä muiden valmisteluun osallistuvien organisaatioiden kanssa koordinaatioryhmässä, jossa ovat edustettuina Kaakkois-Suomen TE-toimisto ja ELY-keskus, Kouvola Innovation Oy, Kouvolan Ammattiopisto Oy Eduko, Kymenlaakson hyvinvointialue, Kela ja Kymen Yrittäjät ry.
Toimintamalleja rakennetaan Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeessa
Uudistuksen tavoitteena on tuottaa Kouvolaan joustavat työ- ja elinvoimapalvelut. Tarvittavia toimintamalleja rakennetaan Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeessa. Siinä ovat toteuttajina Kouvolan kaupunki, Kouvola Innovation Oy (Kinno) sekä Kouvolan Ammattiopisto Oy (Eduko) ja yhteistyökumppanina esimerkiksi Kaakkois-Suomen TE-toimisto. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 815 214 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston ESR+-rahoitusta on 611 431 euroa.
Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeessa on päätavoitteena muodostaa paikallinen työllisyyden hoidon palveluekosysteemi. Kyse on useiden toimijoiden verkostosta, joka mahdollistaa tulevaisuuden joustavien työvoimapalvelujen toiminnan ja asiakkaiden näkökulmasta nopean työllistymisen sekä työvoiman saannin.
– Palveluekosysteemin avulla voidaan parhaimmillaan myös kasvattaa Kouvolan vetovoimaa ja mainetta hyvänä yrittämisen sekä työn tekemisen paikkana, Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeen projektipäällikkö Jaana Lauhkonen sanoo.
Palveluekosysteemiin sisältyviä työllisyyspalvelujen tulevia toimintamalleja rakennetaan yhdessä sidosryhmien, esimerkiksi TE-toimiston ja ELY-keskuksen, kanssa kuudessa työryhmässä (suluissa puheenjohtaja):
- henkilöasiakkaiden palveluprosessi (Milla Jalonen, TE-toimisto)
- nuorten palvelut (Sanna Heimonen, Ohjaamo)
- työnantaja- ja yrityspalvelut (Leena Gardemeister, Kinno)
- maahanmuuttajien/kotoutujien palvelut (Kaisa Spies, Kouvolan kaupunki)
- monialaiset palvelut (Susanna Byckling-Koskinen, TE-toimisto)
- osaamisen kehittäminen (Päivi Hietaharju, Eduko).
Työryhmien työ käynnistyi toukokuussa 2023 palveluiden nykytilan kartoituksella. Työ kestää vuoden 2024 loppuun.
Kotoutumisen palvelut edistävät osaltaan työllisyyttä
Kaupungin toiminnaksi 1.1.2023 alkaen aiempaa laajemmin siirtyneet kotoutumisen palvelut ovat tärkeä osa tulevaa työllisyyden palveluekosysteemiä.
Kotoutumisen palveluja 31.5. iltakoulussa esitellyt kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies totesi kotouttamisen kehitystyön tavoitteena olevan muun muassa kotoutumisen nopeuttaminen sekä maahanmuuttajien kielitaidon ja työllisyyden vahvistaminen.
Seuraa hankkeen päivittyvää infosivua: kouvola.fi/te2024uudistuskouvolassa