Kouvolan kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 27. syyskuuta strategiaseminaariin. Esityksissä ja puheenvuoroissa nousivat esiin muun muassa kunnan muuttuva rooli ja elinvoiman edistäminen.
Kuntien rooli on suurimmassa murroksessa pitkään aikaan, kun sote-palvelut vuonna 2023 siirtyvät hyvinvointialueille ja valtion suoraan rahoittamiksi. Kouvolan kaupunginvaltuusto pohti maanantain 27. syyskuuta strategiaseminaarissaan kaupungin tulevaisuutta ja vahvuuksia. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Marita Toikka.
– Kouvola on osiensa summa. Siihen, millaisessa kaupungissa tulevaisuudessa elämme, vaikuttaa meistä jokainen. Luottamushenkilöt, kaupungin henkilöstö ja muut sidosryhmät rakentavat yhteistä kaupunkia omista rooleistaan käsin. Strategia on tämän työn perusta – se antaa suunnan kaupungin kaikille toimenpiteille, Toikka tiivisti.
Ikääntyminen, biotalous, digitalisaatio
Päivän aikana kuultiin useita luennoitsijoita. Poliitikko ja yritysjohtaja Esko Aho muistutti Eeva Kilven sanoin, että elämä on arvaamatonta: ”koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää”.
– Toimijat eivät pysty muuttamaan historian kulkua, mutta voivat lukea sitä paremmin tai huonommin, ja reagoida oikeaan aikaan, Aho totesi.
Hän käytti esimerkkinä onnistuneesta reagoinnista hollantilaista ikääntyneiden palveluiden tuottajaa Buurtzorgia, joka on siirtänyt vastuuta palveluiden järjestämisestä käytännön työtä tekeville hoitajatiimeille.
– Ikärakenteen muutos – ikääntyminen – on yhteiskunnallemme suuri haaste, jota emme voi ratkaista hoitajamitoituksia tarkastelemalla vaan toisin tekemällä.
Aho nosti tulevaisuuteemme vaikuttaviin trendeihin myös muun muassa biotalouden ja digitalisaation. Hän korosti myös yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön sekä keskinäisen ymmärryksen lisäämisen tärkeyttä.
Kunnille on luontevaa toimia kasvualustoina
Alue- ja kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta tarkasteli esityksessään kuntien 2020-luvun toimintaympäristöä ja toisaalta niiden sote-uudistuksessa muuttuvaa roolia.
– Jokaisessa kaupunginvaltuustossa on hyvä käydä pohdinta siitä, mitä kunnan roolin muuttuminen merkitsee: onko uusi kunta jakojäännös vai onko kyse siitä, että syntyy kokonaisuuksia, joissa ihmiset pääsevät aidosti päättämään heille tärkeistä asioista?
Airaksinen kävi läpi kuntien tulevaisuutta muun muassa hyvinvoinnin ja elinvoiman käsitteiden kautta.
– Elinvoimassa on kyse niin resursseista, vuorovaikutuksesta kuin uuden luomisestakin. Kunnille on luontevaa toimia alustoina, jotka tuovat osaajia yhteen ja edistävät siten kasvua.
– Hyvinvointia tulee pohtia myös erillään sote-palveluista. Näin päästään kiinni kunnan ennaltaehkäisevään rooliin. Esimerkiksi liikkumis- ja kouluttautumismahdollisuudet ovat ihmisille erittäin tärkeitä, ja kunnat ovat toimijoita, joiden ydintoimintaa nämä mahdollisuudet ovat.
– Kun tehdään strategioita, tarvitaan ennakointia. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta tulevaisuuden näkymät olisivat uskottavia, niiden tulee rakentua kunnissa tunnistetuille vahvuuksille.
Historiaa, luonto ja taidetta kannattaa hyödyntää
Professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta muistutti, että vaurastuneessa Suomessa ihmisten arvomaailmassa korostuu aiempaa enemmän – elintason tavoittelun rinnalla – elämän sisällön ja merkityksellisyyden etsintä.
– Jos kunnat haluavat puhutella asukkaita strategioillaan, niiden on otettava muutos huomioon.
– Asioiden, ihmisten ja instituutioiden koheesiota edistävä kaupunki on voimakas, innovatiivinen ja vetovoimainen, Salonen tiivisti.
Käytännössä tämä merkitsee muun muassa kunkin paikkakunnan historiallisten erityispiirteiden, luonnon ja taiteen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
– Taide ruokkii uusia ajatuksia ja innovatiivisuutta, mikä lisää elinvoimaa.
Yhdessä tehden syntyy paras lopputulos
Seminaarin veti yhteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Werning.
– Strategian laadinta on tärkeää tehtävä. Toivon, että lähdemme tekemään sitä innostuneina, osallistuen ja hyvässä yhteistyössä. Meillä kaikilla, niin viranhaltijoilla kuin päättäjilläkin, on tässä työssä omat roolimme. Hyvä lopputulos syntyy yhdessä tekemällä, Werning totesi.
