Vaativaan hankkeeseen saatiin liikuntapaikkarakentamiseen erikoistuneet arkkitehdit. Aikataulullisena tavoitteena on, että hankesuunnitelma käsitellään liikunta- ja kulttuurilautakunnassa keväällä. Kuntalaisilta kysytään uuden uimahallin palveluja koskevia toiveita verkkokyselyllä syyskuussa.
Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti 2.5.2022 kokouksessaan, että Kouvolaan suunniteltu uusi uimahalli sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon, ja että se toteutetaan merkittävällä uudisrakentamisella sekä korjaamalla uudisosan yhteyteen nykyinen Urheilupuiston uimahalli.
Kouvolan kaupunki on valinnut Urheilupuiston uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnittelijaksi arkMILL Oy:n hintaan 40 000,00 euroa (alv 0 %).
Kilpailutus toteutettiin 15.6.–4.7. avoimella menettelyllä. Tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi määriteltiin, että tarjoajalla tulee olla vähintään yksi erityisen vaativa, vastaavan kokoinen suunnitteluhanke viimeisen 10 vuoden ajalta. Hankinnan kohteen kriteereissä oli vähimmäisvaatimuksina arkkitehdin riittävä pätevyys poikkeuksellisen vaativasta suunnittelutehtävästä, ja että arkkitehdillä on referenssikohteina viimeisen 15 vuoden aikana toteutettu julkinen uimahalli uudis- tai laajennushanke (yksi, vähintään 3000 m2) sekä julkisen uimahallin peruskorjaushanke (kaksi, vähintään 1500 m2).
Pääsuunnittelijan vähimmäisvaatimukseksi asetettiin kokemus poikkeuksellisen vaativassa hankkeessa pääsuunnittelijana toimimisesta, ja että pääsuunnittelijalla on vähintään yksi vastaavan kokoinen hanke viimeisen 15 vuoden ajalta.
Tapio Antikainen: ”Haastava ja hieno kohde”
Keravalaisen arkMILL Oy:n arkkitehdeilla, Tapio Antikaisella ja Esa Viitasella, on molemmilla vuosikymmenten kokemus liikuntapaikkarakentamisesta.
– Olemme suunnitelleet uimahalleja, jäähalleja, monitoimihalleja, jalkapallostadioneita sekä muita liikuntarakennuksia, Tapio Antikainen kertoo.
arkMILL Oy:n arkkitehdit ovat myös kirjoittaneet alaa koskevia suunnitteluohjeita: he ovat olleet laatimassa Rakennustietosäätiön julkaisemia RT-ohjekortteja uimahallien, jäähallien ja liikuntapaikkakatsomoiden osalta.
Uimahallit ovat Antikaisen mukaan arkkitehdille monipuolisuudessaan kiinnostavia.
– Suunnittelussa on otettava huomioon muun muassa turvallisuuteen, käytettävyyteen, esteettömyyteen, energiatehokkuuteen, puhtaanapitoon ja huoltoon liittyviä näkökulmia. Lisäksi työ on vapaampaa kuin pitkälle säännellyssä asuntorakentamisessa, Antikainen kuvaa.
Uudet uimahallit ovat erilaisia kuin vaikkapa 1970-luvulla rakennetut.
– Hallien käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset ovat moninaistuneet: pitkien uintiratojen lisäksi toivotaan esimerkiksi kahluualtaita, vesilukumäkiä ja lämpimän veden altaita.
– Uimahalleista on tullut enemmän koko perheen vapaa-ajanviettopaikkoja, joissa myös lapsille ja nuorille pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä ja aktiviteetteja veden parissa.
Urheilupuiston uimahallihanketta Antikainen luonnehtii haastavaksi.
– Kohde on suojeltu. Rakennuksen ulospäin näkyvimpiä ja merkittävimpiä osia ovat kaareva lasiseinä ja kaunis satulakatto, jotka halutaan säilyttää. Toisaalta tarvitaan kookas uudisrakennusosa, jonka pitää mahtua tontille, ja joka ei saa peittää vanhaa rakennusta liikaa.
– Myös esteettömyyden vaatimusten täyttäminen vaatii muutostöitä.
Hankesuunnitelma päätöksentekoon kevättalvella
– työskentelyyn osallistuu useampi työryhmä
Elokuussa käynnistynyttä Urheilupuiston uimahallin hankesuunnittelua linjaa ohjausryhmä, johon kuuluvat kaupunginhallituksen jäsen Tapio Karvonen (varalla Miia Witting), liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sanna Tähtinen ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Joni-Petri Mörk sekä viranhaltijoista toimitilajohtaja Katja Ahola, rakennuttajapäällikkö Pia Rajala, talousjohtaja Hellevi Kunnas, sivistysjohtaja Veikko Niemi, liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen, rakennusvalvontapäällikkö Risto Mikkola, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä ja tiedotuspäällikkö Minna Seppä. Kokouksiin osallistuu myös joko kaupunginjohtaja Marita Toikka tai apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell.
Lisäksi kokoontuu Urheilupuiston uimahallihankkeen hankesuunnittelutyöryhmä, jossa ovat edustettuina kaupungin tilapalvelut, liikuntapalvelut, tekniikka ja ympäristö -toimiala sekä eri alojen suunnittelijat.
– On hienoa, että hankesuunnittelu on käynnistynyt, ja olemme päässeet tässä kuntalaisille tärkeässä hankkeessa askeleen eteenpäin, rakennuttajapäällikkö Pia Rajala Kouvolan kaupungin tilapalveluista sanoo.
Ohjausryhmän tavoitteena on, että hankesuunnitelma saadaan päätöksentekoon eli liikunta- ja kulttuurilautakunnan käsiteltäväksi ensi keväänä. Jos lautakunta näyttää hankesuunnitelmalle vihreää valoa, rakennussuunnittelu valmistuu vielä vuoden 2023 aikana, ja uutta uimahallia päästään rakentamaan parhaassa tapauksessa keväällä 2024.
– Kun näin mittava hanke on kyseessä, aikataulumuutoksia voi tulla. Tämä on kuitenkin se aikataulu, jossa hanke nopeimmillaan voi edetä, ja siihen tietysti pyrimme, Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Katja Ahola kertoo.
Kuntalaiskysely avautuu syyskuussa
Uimahallihankkeessa on jo kysytty kuntalaisten näkemyksiä. Vaikuttamaan pääsee edelleen.
– Uutta hallia tehdään kouvolalaisille. Kysymmekin toiveita esimerkiksi tulevan hallin palveluista syyskuussa kohdennetusti käyttäjäryhmiltä sekä kuntalaisilta, Kouvolan kaupungin liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen toteaa.
Kuntalaiskysely toteutetaan syyskuussa sähköisenä kyselytutkimuksena, johon voi vastata myös uimahalleilla käydessään tarkoitusta varten varatuilla padeilla. Kyselyn avautumisesta tiedotetaan myöhemmin.
Lue lisää uimahallihankkeesta Kouvolan kaupungin verkkosivuilta: kouvola.fi/uimahalliinvestointi