Päivitettyjen valtionosuuslaskelmien jälkeen Kouvolan kaupungin valtionosuudet ovat lähes viisi miljoonaa euroa negatiiviset. Tämä tarkoittaa, että Kouvola joutuu maksamaan valtiolle valtionosuuksia sen sijaan, että saisi niitä. – Tilanne on kohtuuton. Valtionrahoituksen muutokset kohtelevat kuntia eriarvoisesti, kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa.
Kouvolan kaupunginhallitus käsitteli maanantain 11.9. kokouksessaan Kouvolan kaupungin muuttuvia valtionosuuksia. Kaupunginhallitus päätti merkitä uudet valtionosuuslaskelmat tiedoksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää kuntaministeri Anna-Kaisa Ikoselle ja valtiovarainministeri Riikka Purralle, että maan hallitus päivittää valtionosuusjärjestelmää niin, ettei yksikään kunta joudu maksamaan negatiivisia valtionosuuksia ja että maan hallitus tekee väliaikaisen korjauksen valtionosuusjärjestelmään, jottei yksikään kunta joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin sote-siirrosta johtuvien valtionosuusleikkauksien johdosta.
Valtiovarainministeriön 31.8.2023 päivittämien valtionosuuslaskelmien mukaan Kouvolan valtionosuudet vähenevät vuodesta 2023 vuoteen 2024 yhteensä noin 21,7 miljoonalla eurolla, mikä johtaa kokonaisuudessaan noin 5 miljoonan euron negatiiviseen valtionosuuteen. Muutos on pysyvä: Kouvolan valtionosuudet tulevat olemaan 1.1.2024 alkaen joka vuosi nykyistä tasoa yli 20 miljoonaa alhaisemmat.
Valtionosuuksien lasku liittyy 1.1.2023 toteutuneeseen hyvinvointialueuudistukseen.
Kaupunki on varautunut valtionrahoituksen muutoksiin valmistelemalla osana vuoden 2024 talousarviota toimenpiteitä, jotka tasapainottavat kaupungin taloutta pysyvästi ensi vuonna 14 miljoonalla eurolla ja vuonna 2027 jo 23 miljoonalla eurolla. Päivitetyt valtionosuuslaskelmat kasvattavat sopeuttamistarpeen 25 miljoonaan euroon.
− Valtionosuuksien muutos kohtelee kuntia eriarvoisesti. Osassa kuntia, kuten Kouvolassa, tilanne johtaa kohtuuttomiin talouden tasapainottamisvaatimuksiin. Uhkana on, että osa suomalaisista kunnista ja kaupungeista ei lähivuosina suoriudu lakisääteisistä velvoitteistaan, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Hän pitää kestämättömänä sitä, että hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat valtionosuuden vähennykset jäävät pysyvästi rasittamaan kuntien taloutta nykylainsäädännöllä. Kaupunginjohtajan mukaan tilanteeseen tulee etsiä ratkaisu uudistettaessa kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksen valmistelu on käynnistynyt tänä syksynä. Lisäksi Kouvolan kaupunki katsoo, että jo ennen uudistuksen voimaantuloa tulee – alkaen tämän syksyn hallitusriihestä – tehdä linjauksia, jotka varmistavat, ettei yksikään kunta joudu taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen valtionosuusleikkausten vuoksi.
Kymenlaaksossa perustettiin vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä vuoden 2019 alusta. Kunnat rahoittivat sen perustamis- ja muutoskustannukset, ja osaltaan näin myötävaikuttivat positiivisesti hyvinvointialueen toiminnan aloittamiseen. Kymenlaakson sote-kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2022 kuntien kustannuksella palkkaharmonisaatio, jota ei huomioitu sote-siirtolaskelmissa, koska harmonisaatiota ei tehty takautuvasti. Edellä mainitut kustannukset jäävät pysyvästi rasittamaan kuntia nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä.
− Yhteenlaskettujen valtionosuuksien lasku vuodesta 2023 vuoteen 2024 on Kymenlaaksossa suurempi kuin missään muussa maakunnassa. Tämä on seurausta Kymenlaakson vuonna 2022 erittäin voimakkaasti kasvaneista sote-kustannuksista. Esimerkiksi toteutettu palkkojen harmonisointi oli kustannuksiltaan raskas, Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Hän toteaa, että kaupunki pyrki omistajaohjauksella puuttumaan Kymsoten kustannusten nousuun ja toi valtionosuuksien muutoksiin liittyvää riskiä esiin eri yhteyksissä.
Lisätietoja:
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka@kouvola.fi
Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas@kouvola.fi