Kaupungin keskustan yhteisötila säilyy Porukkatalolla toistaiseksi. Sen toimintamalli muuttuu samanlaiseksi kuin muissakin yhteisötiloissa. Toimintaa pyörittää järjestöjen edustajista koottu talotoimikunta. Tulevaisuudessa keskustan yhteisötilan sijaintia kaavaillaan lähemmäs keskustaa.
Muissa kaupungin yhteisötiloissa käytössä oleva konsepti otetaan käyttöön myös keskustan yhteisötilassa. Yhteisötilan päivittäisen toiminnan hoitavat sitä käyttävät toimijat omatoimisesti. Toimintaa johtaa käyttäjien edustajien muodostama talotoimikunta. Porukkatalolle on perustettu talotoimikunta 7.4.2025. Aiemmin yhteisötilan toimintaa on koordinoinut Kipinä ry kumppanuussopimuksella kaupungin kanssa.
Yhteisötilojen toimintaa määrittelee kaupunginhallituksen hyväksymä toimintasääntö. Tavoitteena on, että kullakin yhteisötilalla on toimiva, aktiivinen talotoimikunta, joka kehittää yhteisöllistä toimintaa ja osallisuutta. Keskiössä ovat järjestöt itse ja heidän tarpeensa. Kaupunki vastaa tilan vuokrasta, kaupungin tilan teknisestä ylläpidosta ja sen varustuksen toimivuudesta.
Talotoimikuntamallilla toimivat jo nyt kaupungin muut yhteisötilat Elimäen Pulju-kylätalo, Jaalatalo, Kuusankosken Etappi, Kamari Myllykoskella sekä Valkealatalo.
Kaikki kaupungin kumppanuussopimukset päättyivät 2024 lopussa. Kumppanuussopimuksen päätyttyä Kipinä ry:llä ei ole koordinointivastuuta yhteisötilasta. Uusi talotoimikunta järjestäytyy kevään aikana ja ottaa vastuuta keskustan yhteisötilan toiminnan pyörittämisestä. Kaupungin hyvinvointiyksikkö huolehtii ylimenoajan, että tilat ovat varattavissa ja käytettävissä yhdistyksille ja yhteisöille. Kaupungin puhtauspalvelut vastaavat yhteisö- ja liikuntatilan siivouksesta.
Kumppanuussopimusten sijaan järjestöjen on mahdollista hakea työllisyys- ja osallisuusavustuksia toimintansa rahoittamiseen.
Keskeisempää paikkaa kaavaillaan omista tiloista
Porukkatalo perustettiin vuonna 2017 järjestötaloksi. Se mahdollisti yhdistyksille toimitilojen vuokraamisen edullisemmin, yhteisöllisyyden lisäämisen ja yhteistyön talossa toimivien järjestöjen ja yhdistysten välille. Talon omistaa kaupungin tytäryhtiö Kinnon omistama Yritystilat Oy, joka vuokraa tiloja niin järjestöille kuin kaupungille. Keskustan yhteisötila siirrettiin Porukkataloon elokuussa 2023.
Kaupunki on maksanut vuokraa Porukkatalon tiloista 131 208 euroa vuodessa. Myös kaupungin omia toimintoja ja henkilöstöä on ollut talossa. Kaupungin toimintojen siirryttyä muualle Porukkatalon laajat tilat ovat olleet vajaakäytössä, vaikka yhteisötilan kävijämäärä on lisääntynyt hieman.
Keskustan yhteisötilalle haetaan keskeisempää ja paremmin saavutettavaa paikkaa ydinkeskustasta ja kaupungin omista tiloista. Vahvimmin esillä on ollut yhteisötilan sijoittaminen pääkirjaston yhteyteen, kun se on saatu remontoitua.Peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä, eikä päätöksiä siitä ole vielä tehty. Alustavien aikataulujen mukaan käyttäjät pääsisivät uudistuneeseen pääkirjastoon syksyllä 2028. Siihen asti keskustan yhteisötilan on tarkoitus toimia Porukkatalolla.
Keskustan yhteisötila perustettiin yhdessä Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kymsoten kanssa Hansa-keskukseen entisen ikäaseman tilalle vuonna 2022. Syntyi kaikille avoin kohtaamispaikka Pointti. 2023 Kymenlaakson hyvinvointialue päätti yhteistyön ja tila oli liian kallis kaupungille yksin hallinnoida. Yhteisötila siirrettiin Porukkataloon elokuussa 2023. Yhteisötilojen tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen aktivoimalla alueen yhteisöllistä toimintaa. Tavoitteena on myös tuoda asukkaille järjestöjen ja muiden toimijoiden, julkisten ja yritysten, järjestämiä kaikille avoimia palveluja ja harrastusmahdollisuuksia. Palvelulinjan pysähtymispaikka on Savonkadun varressa Porukkatalon kohdalla ja se poikkeaa Porukkatalolla yhteensä 10 kertaa arkipäivässä.
Lisätietoja:
Sanna-Riitta Junnonen, hyvinvointipäällikkö, puh. 02061 57429 sanna-riitta.junnonen(at)kouvola.fi
Kouvolan kaupunki haluaa kehittää kiinteistönpitoaan kestävästi, pitkäjänteisesti ja kaupungin taloutta tukevaksi. Toimitilaohjelma linjaa suuntaviivat kohti kestävää kiinteistöomaisuuden hallintaa. Tavoitteena on keskittyminen oman palvelutuotannon tiloihin. Kaupungin vuonna 2023 hallinnassa olevasta tilakannasta myydään tai puretaan 53,3 %. Tavoitteena on vähentää tilakantaa n. 25 000 m2 vuodessa, vuoteen 2032 mennessä 180 000m2. Kaupunki keskittyy oman palvelutuotannon tilakannan hallinnointiin, ulkoisten käyttäjien tilat myydään, puretaan tai siirretään konsernin sisäisesti.