Melu

Melutilanne Kouvolassa

Kouvolan kaupunki on teettänyt alueellaan vuonna 2016 valmistuneen meluselvityksen. Siinä mallinnettiin tie- ja raideliikenteestä sekä eri pistelähteistä (teollisuuslaitokset, ampuma- ja moottoriurheiluradat) aiheutuva melutaso. Mallinnuksia täydennettiin erilliskohteiden melumittaustiedoilla.

Laskennallisesti teollisuuden aiheuttama melualtistuminen on Kouvolassa selvästi vähäisempää kuin tie- ja raideliikenteen aiheuttama altistuminen.

Selvityksessä kartoitettiin lisäksi hiljaisia alueita mm. asukaskyselyn avulla. Hiljaisilla alueilla ihmistoiminnan aiheuttaman melun voimakkuus on alhainen verrattuna tyypillisiin taajama-alueisiin.

Meluselvityksen pohjalta laadittiin meluntorjuntasuunnitelma, joka valmistui vuonna 2017. Siinä määriteltiin konkreettisia toimenpiteitä havaittujen ongelmakohteiden melualtistumisen vähentämiseksi. Kaupunki pyrkii toteuttamaan suunnitelmakohteiden meluntorjuntaa kiireellisyysjärjestyksessä. Kevään 2019 aikana rakennettiin meluseinä Kuusaantien varteen Kaunisnurmen kohdalle ja sen toinen osa toteutettiin Sakaristonmäen kohdalle vuonna 2021.

Kouvolassa toteutettujen meluntorjuntatoimien vaikuttavuutta tutkittiin vuonna 2022. Avoimella kyselyllä kartoitettiin asukkaiden kokemuksia melusta ja meluntorjunnasta.

Meluselvityksen ja meluntorjuntasuunnitelman raportteihin ja muuhun aineistoon sekä asukaskyselyjen tuloksiin voit tutustua oheisista liitetiedostoista.

Mitä meluhaitalle voi tehdä?

Ympäristöpalvelut auttaa etsimään ratkaisuja ympäristömelusta ja sisämelusta aiheutuviin haittoihin.

• Asuinhuoneiston sisään kantautuva melu voi vaikuttaa asumisterveyteen aiheuttaen terveyshaittaa.
• Meluhaitoista kannattaa mahdollisuuksien mukaan keskustella itse niiden aiheuttajan kanssa tai kertoa niistä kiinteistön omistajalle tai isännöitsijälle.
• Häiritsevästä käyttäytymisestä aiheutuvasta melusta voit ottaa yhteyttä taloyhtiöön tai poliisiin järjestyshäiriön perusteella.

Kouvolan ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu melua koskevia yleisiä määräyksiä, jotka sitovat niin yksityishenkilöitä kuin toiminnanharjoittajiakin.

Meluilmoitus

Jos järjestät tapahtumaa tai muuta tilapäistä toimintaa, josta voi aiheutua erityisen häiritsevää melua, tee ympäristönsuojeluun meluilmoitus viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista.

• Eri toimintojen meluilmoitusvelvollisuudesta saat tietoa ympäristönsuojelumääräyksistä (pdf, 6 Mt): esimerkiksi yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta tai ilotulituksista meluilmoitusta ei tarvita.
• Tapahtumaa järjestäessäsi muistathan kuitenkin varmistaa mahdollisten muiden ilmoitusten tarpeen mm. poliisilta.
• Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta on myös aina tiedotettava lähiympäristöön etukäteen.

Yleistä melusta

Melun lähteet ja vaikutukset

Ympäristömelua syntyy liikenteestä, teollisuudesta ja tilapäisistä tapahtumista tai toiminnoista, esim. yleisötilaisuuksista.

Sisämeluun eli asuntojen sisätilojen melutasoon vaikuttavat mm. rakennustekniset laitteet, kuten ilmastointilaitteet ja hissit.

Melu vähentää ympäristön viihtyisyyttä ja voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä tai psyykkisiä oireita. Ihmisten lisäksi melu voi häiritä myös lintuja ja muita eläimiä. Melun vaikutukset riippuvat sen ominaisuuksista, mutta meluhaitan kokeminen on aina kiinni kuulijasta. Jo asuinpaikkaa valitessa kannattaakin kiinnittää huomiota myös siihen, millaisessa ääniympäristössä on itse valmis asumaan. Melun terveysvaikutuksista voit lukea lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilta (thl.fi).

Aina meluhaittaa ei pystytä ulkopuolelta todentamaan. Silloin kyse saattaa olla tavanomaisen tai vähäisen altistumisen aiheuttamasta henkilökohtaisesta oireilusta. Tätä toiminnallista häiriötä kutsutaan ympäristöherkkyydeksi ja sitä voidaan lievittää, vaikka koetun melu- tai muun haitan lähteeseen ei olisikaan mahdollista puuttua. Ympäristöherkkyydestä löydät tietoa esim. sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuilta (stm.fi).

Meluntorjunnan periaatteita

Meluntorjunta on tehokkainta ennalta käsin. Tästä syystä se on tärkeää huomioida mm. maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Melutasolle on määritelty valtakunnallisesti ohjearvot päivä- ja yöaikaisille keskiäänitasoille. Asuinalueilla ja taajamissa ohjearvot ovat korkeammat kuin esimerkiksi loma-asumisen alueilla tai virkistys- ja luonnonsuojelualueilla. Rakennusten sisään kantautuvalle melulle on omat ohjearvonsa.

Normaalissa elämässä ja erityisesti kaupunkiympäristössä erilaista melua syntyy kuitenkin jatkuvasti. Ohjearvoja ei voikaan tulkita siten, että niiden olisi alituttava aina: ne on tarkoitettu sovellettavaksi juuri maankäytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.

Jo syntyneitä meluhaittoja voidaan vähentää lähtömelutasoa alentamalla, rajoittamalla melun leviämistä esimerkiksi erilaisilla esteillä tai suojaamalla melulle herkkää kohdetta.

Lue lisää melutietoa ympäristöhallinnon verkkopalvelusta (ymparisto.fi).