Toivomme Kouvolaan ja Kymenlaakson uusia osaajia monille eri aloille. Osaajapula ei ole erityisesti Kouvolan tai Kymenlaakson ongelma, vaan myös muut alueet niin Suomessa kuin ulkomaillakin kilpailevat työntekijöistä.
Tekijöitä tarvitaan eri aloilla ja eri rooleissa. Työtä on sekä korkeakoulutetuille huippuasiantuntijoille että ennen kaikkea yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeitä perustöitä tekeville ammattilaisille.
Kouvolan kaupungin koordinoimassa Talenttimagneetti-osaajien houkuttelun käynnistäminen (EAKR) –hankkeessa on edistetty uusien osaajien rekrytointia markkinointiviestinnän, yritysten rekrytointi- ja työnantajakuvaosaamisen edistämisen sekä verkostoyhteistyönä luotavien uusien toimintamallien kautta. Asukkaille ja osaajille houkuttelevan toimintaympäristön luominen mm. viestinnän ja tekojen keinoin on meille kaikille yhteinen asia. Työ on ennen kaikkea eri tahojen yhteistyötä, joka on jatkuvaa ja etenee pienin askelin.
Yritysten kasvu edellyttää oikeita osaajia
Esimerkkeinä osaajapula-aloista nostan tässä sote-alan ja tekniikan. Tekniikan ala on laaja käsite ja siihen mahtuu useita ammattiryhmiä, joihin osaavien ja koulutettujen tekijöiden löytäminen voi olla yrityksille haastavaa. Tarjolla olevat työtehtävät voivat olla sellaisia, että niihin ei koulun penkiltä valmista osaajaa tule, vaan työ opitaan käytännössä ja silloin asenne ratkaisee.
Kymenlaaksosta löytyy monenlaisia polkuja osaamisen kehittämiseen ja hienoja uusia avauksia myös yliopistoyhteistyöhön on tehty, kuten Kouvolassa toteutettava oleva LUT-yliopiston Innovation and Logistics -maisterikoulutus.
Osaavien työntekijöiden löytäminen voi olla yrityksen kasvun esteenä. Jakamalla tietoa alueen tarjoamista työmahdollisuuksista sekä mahdollisuuksista elää laadukasta sekä sujuvaa arkea pyritään edistämään uusien osaajien löytymistä vähän kauempaakin. Tekniikka & Talous -lehden sisältömarkkinointiartikkelista voit lukea kahden esimerkkeinä toimivan yrityksen työmahdollisuuksista tekniikan alalla ja yleisesti alan monipuolisista osaajatarpeista Kymenlaaksossa.
Työpaikan ja oikean työntekijän kohtaaminen ei ole aina helppoa. Työnantajakuvatyöllä ja tiedon jakamisella tarjolla olevista työtehtävistä vaikutetaan osaajien houkutteluun. Esimerkiksi kasvava Sp-tekniikka koulii hyvistä tyypeistä oman erityisen alansa ammattilaisia työtä tekemällä. He löysivät Talenttimageneetin ansiosta uuden kasvuun tarvittavan tekijän joukkoonsa. Samoin BIM Kemille löytyi vuosia kaivattu insinööri. Yrityksiä työpaikkana esittelevät videot antoivat lisäpotkua rekrytointimarkkinointiin, eikä näkyvyys mediassa ollut pahitteeksi!
Kehittymismahdollisuudet edistävät kestävää hyvinvointia
Kouluttautumis- ja etenemismahdollisuudet ovat monien kyselyiden mukaan melkeinpä alasta riippumatta tärkeitä työpaikan valintaan liittyviä asioita.
Terveyspuolen haasteet lääkärien saamiseksi kaakon kulmalle ovat varmasti kaikkien tiedossa. Ongelma on yhteinen niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon puolella. Kymenlaaksolaisten oma julkinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Kymsote panostaa henkilökuntansa osaamiseen ja on aktiivisesti edistänyt asiaa mm. edellä mainitun sosiaalityön puolella ja lääkäreillekin on tarjolla hyvin erikoistumismahdollisuuksia. Alla olevalla videolla kolme nuorta lääkäriä ja hoitaja jakavat ajatuksiaan työskentelystä ja asumisesta Kymenlaaksossa. He näkevät kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuudet sekä arjen alueella varsin hyvinä.
Yksityisiä lääkäripalveluita tuottavan Mehiläisen resurssipäällikkö haki ideoita omaan työhönsä ja osallistui Talenttimagneetin järjestämään kaikille yrityksille avoimeen Juho Toivolan työnantajakuva- ja rekrytointivalmennukseen. Heidän kanssa toteutettiin valmennukseen liittyen kampanja, jossa tuodaan esille Kymenlaakson hyviä asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia vastapainoksi hektiselle lääkärin työlle.
Kouluttautumismahdollisuuksien lisäksi kiinnostavat asumisen vaihtoehdot sekä toimiva työympäristö ovat lääkäreille tärkeitä. Terveyspalveluiden tiloihin onkin viime vuosina Kymenlaaksossa panostettu. Mediuutisissa julkaistussa artikkelissa mukana olevalla videolla päästään kurkistamaan Mehiläisen remontoituihin tiloihin.
Onko meillä tavallista, hyvää vai ei mitään?
Uusien osaajien houkuttelun rinnalla pitää muistaa nykyisten työntekijöiden ja asukkaiden pitämisen sekä viihtymisen tärkeys. Kouvolasta löytyy monipuolisia asumisen mahdollisuuksia oman näköisen hyvän arjen rakentamiseen. Omasta elinympäristöstä ja arjesta nauttimiseen vaikuttaa asuinympäristö palveluineen, mutta tietysti myös jokaisen henkilökohtainen elämäntilanne ja näkemykset.
Edistävätkö positiiviset teot ja niistä kertovat tarinat oikeasti sekä osaajien houkuttelua että yritysten ja alueen veto- ja pitovoimaa? Siihen haluan uskoa ja siten se millaiseksi mielikuva omasta ympäristöstämme muodostuu, on tekojemme ja viestiemme summa. Tähän voimme itse vaikuttaa ja kotiseudustamme hyvän puhumiseen haastoin teidät edellisessä blogitekstissä.
Keskustelu kääntyy valitettavan usein epäkohtiin ja puutteisiin ilman tarkempaa taustaselvitystä. Oman seudun hyvät puolet saatetaan nähdä vasta kauempaa. Omassa arjessa emme ehdi kiinnittämään huomiota siihen miten sujuvasta arjesta saamme täällä Kymijoen ympäristössä tosiasiassa nauttia. Lue kahden Kymenlaaksoon Jyväskylästä ja Sveitsistä muuttaneen osaajan ajatuksia siitä, miten hienolta alueemme muualta tulleen silmin näyttää. Testaa samalla oma Kymenlaakso tietämyksesi artikkelin lopusta löytyvän leikkimielisen ”Kymen kaikkitietäjä” –visailuvideon tai -testin parissa.
Suurimmalla osalla asukkaista työmatkat, kauppareissut ja lasten kuljetukset harrastuksiin sujuvat nopeasti, peruspalvelut ovat saatavilla, tietoliikenneyhteydet pelaavat, junalla pääsee sujuvasti tarvittaessa kauemmas ja naapurikin moikkaa. Vai mitä sanotte tämän tyyppisestä arjesta, josta Kouvolaan seuraavassa tarinassa muuttava Hanna uneksii junamatkalla? Täysin mahdollista myös perille päästyä.
Kehittämistä, ei kehittämisen, vaan paremman tulevaisuuden vuoksi
Jokaisella alueella ja paikkakunnalla on totta kai omat kehityskohteensa. Tosiasioiden ja kehitystarpeiden tunnistaminen sekä tunnustaminen ei ole aina helppoa, mutta ne auttavat huomaamaan hyvän ja tekemään tarvittavat suunnan muutokset kohti parempaa.
Kehittämishankkeiden avulla vaikutetaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä alueiden ja ihmisten hyvinvointiin. Kokeilemalla uudenlaisia toimintamalleja voidaan löytää meille toimivat keinot vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen, kunhan tiedetään missä ollaan ja mitä kohti ollaan menossa. Epäonnistuminen ja nykytilan hyväksyminenkin voi olla tulos ja sallittua.
Kehittämistyön tulokset ja vaikuttavuus eivät näy aina konkreettisina tuotoksina, vaan ne voivat ilmetä pitkänkin ajan päästä ja laajemmassa kontekstissa esimerkiksi työhön osallistuneiden toimijoiden ajattelutavan muutosten myötä. Kehittämistyöllä kuten päätöksenteollakin toki pyritäänkin luomaan parempaa tulevaisuutta ja tämä päivä on tehty jo aiemmin. Matkan aikana tapahtuu paljon oppimista ja se on usein päämäärää vaikuttavampaa. Yhteiselle matkalle kannattaa siis lähteä, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus!
Jaana Lauhkonen
Projektipäällikkö
Talenttimagneetti – osaajien houkuttelun käynnistäminen (EAKR)
Talenttimagneetti – osaajien houkuttelun käynnistäminen –hanketta rahoittavat ajalla 1.1.2020-31.3.2022 Uudenmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Kouvolan kaupunki. Rahoituksen myöntäjänä on Kymenlaakson liitto.
