Perillä Kouvolassa -podcast, episodi 3 (tekstivastine)

Julius

Mä itse joskus mielsin Kouvolna Detroitiin. Detroit on ollut aina jenkkilässä iso musakaupunki, että siellä oli paljon autoteollisuutta ja sitten oli musaa. Jotenkin mä mietin sitä, että Kouvolassa on ollut  paperiteollisuutta ja sitten musaa. Eli tavallaan tarpeeksi tylsä kaupunki, että jotain pitää keksiä, niin se on aika monelle ollut urheilu tai sitten musiikki.

Elina

Näin sanoi kouvolalainen muusikko Julius Markkanen. Musiikki auttaa käsittelemään vaikeitakin aiheita. Muusikko Julius Markkanen ja muusikko Riina Järvinen kertovat sinulle musiikin voimasta. Tervetuloa Perillä Kouvolassa -podcastin pariin.

Elina

Hei tänään Perillä Kouvolassa -podcastissa Julius Markkanen. Mitä kuuluu?

Julius

Hyvää kuuluu, kiitos vaan. Kiitos kutsusta. Kiva kuulla myös, kun en tiennyt mikä tämän podcastin nimi on, niin se on Perillä. No nyt ollaan perillä sitten Papulaarissa. Hyvää kuuluu perjantaina. Se on jotenkin tavallaan ihan kiva päivä. Tälleen kun tekee arkityötä, siinä on sellainen hengähdys.

Elina

Joo hei mitä musiikkirintamalle kuuluu? Onko tulossa uutta?

Julius

No mikä onkin uutta. Siis 2 viikkoa sitten tuli se meidän Dudet: Back in the räp in the days -albumi. Debyyttialbumi näin 17 vuoden uurastuksen jälkeen. Mikä oli ihan sellainen siisti juttu, että Dudet oli kuitenkin se projekti, millä aloitettiin silloin joskus 2007 tekemään musiikkia ihan vaan omaksi iloksi.  Aina me puhuttiin, että olisi siisti tehdään levy, mutta ei me sitten jostain syystä saanut koskaan aikaiseksi. Pari vuotta sitten mä ehdotin yhdelle tuottajalle Vikke P:lle, että mulla on idea: Lähdetkö messiin? Ja sitten sanoin myös tälle toiselle räppärille eli Juice Leskielle…Leskien. Miten se edes taipuu? Kun se ei ole Leskinen vaan se on Leskien. No mä sanoin Juiselle, että nyt mulla on idea: Tehdään tämä. Sitten me saatiin se maaliin. Se oli ihan siisti juttu.

Elina

Miten olet ylipäätään päätynyt tekemään musaa?

Julius

Se alkoi siitä, että mä aina fiilistelin paljon niinku räppiä varsinkin. Se oli silleen iso osa, että kun me vietettiin aikaa, niin usein kuuntelimme räppiä tai jotain muuta musaa ja analysointiin ja fiilisteltiin sitä. Se oli Rising soundin Juuso, joka ensimmäisenä hommasi levarit. Siitä sitten rupesi sitä kautta vähän enemmän niinku ostelemaan levyjä ja soittelemaan. Juuso taisi tehdä niitä ensimmäisiä biittejä. Se periaatteessa lähti Juusosta.

Elina

Mitä musiikki sinulle merkitsee?

Julius

No sehän on tavallaan vapautta, ehkä ensin. Enimmäkseen vapautta.

Eli jos sä olet jossain duunissa, niin sulla on tietynlaiset raamit, minkä sisällä sä toimit. Yhteiskuntakin antaa tietynlaiset raamit. No sä voit poiketa sieltä, jos sä haluatm miten sun moraali itse taipuu, mutta siinä ei ole mun mielestä niinku raameja. Se on semmoinen aikuisen leikkikenttä tavallaan. Mä ainakin ajattelen, että se on vaan semmoista luovaa leikkimistä. In vapaus kokeilla ja tehdä ja katsoa ja ihmetellä.

Elina

Teet musiikkia toisten kanssa, niin mikä siinä on parasta siinä toisten kanssa tekemisessä?

Julius

No sanotaan näin, että kun mä olin pienenä paljon kotiarestissa ja jouduin leikkimään hirveästi yksin, niin ehkä se on se, että saa leikkiä just muiden kanssa. Mun mielestä luovuus on myös parhaimmillaan silloin kun siinä on useampi ihminen. Sitten se luovuus ruokkii itseään ja toisten kautta. Se on yhteisöllistä toimintaa ja hauskanpitoa.

Elina

Onko tavallaan yleisö myös osa tätä musiikkia? No en ehkä teon porukkaa, mutta kun keikkaillet niin onko yleisö yksi osa sitä?

Julius

No on ehdottomasti. Aina kun mä teen biisejä niin mä useimmiten kyllä mietin sitä jo siinä vaiheessa niin kun esitettäväksi. Eli jo tavallaan siinä vaiheessa, kun mä kirjoitan jotain mä mietin että miten tämä toimisi livenä. Kirjoitan sen myös niin, että se livenä toimisi. Mun mielestä se on esitettävä taiteenlaji ja sitä antaa yleisölle ja yleensä yleisö ottaa sen vastaan ja sitten ne antaa jonkun impaktin takaisin.

Eli se on sitä semmoista energianvaihtoa ja vuorovaikutusta.

Elina

Joo no millainen musiikkikaupunki sun mielestä Kouvola on?

Julius

Aktiivinen. Mä itse joskus mielsin Kouvolna Detroitiin. Detroit on ollut aina jenkkilässä iso musakaupunki, että siellä oli paljon autoteollisuutta ja sitten oli musaa. Jotenkin mä mietin sitä, että Kouvolassa on ollut  paperiteollisuutta ja sitten musaa. Eli tavallaan tarpeeksi tylsä kaupunki, että jotain pitää keksiä, niin se on aika monelle ollut urheilu tai sitten musiikki. Eli jotain millä täyttää sitä tylsyyttä. Itse otin sitten molemmat.

Elina

Niin vedit sekä kermat että kirsikat kakun päältä.

Julius

Joo.

Elina

Tota no hei sitten näihin rap-työpajoihin. Elikkä oot pitänyt nuorille rap-työpajoja ja pidät ilmeisesti edelleen, niin kerro vähän niistä, että että minkälaisia ne on?

Julius

Mietin, kun itse aloitin tekemään musiikkia, että esimerkiksi Harry Houdini, jonka kanssa teemme nyt EP:tä, auttoi minua paljon silloin. Hän jeesasi minua kirjoittamisessa ja muissa pienissä asioissa, kuten miten päästä alkuun. Ajattelin, että monelle muullekin se voisi olla hyödyllistä. Moni haluaisi tehdä musiikkia, mutta ei tiedä mistä aloittaa. Voisi olla hyvä käydä läpi, miten biisi rakennetaan ja miten riimit muodostetaan, ja muita tärkeitä asioita. Haluan antaa kevyttä vauhtia siihen.

Yleensä käyn myös paljon läpi räpin historiaa, mistä se on lähtöisin, koska mielestäni on tärkeää ymmärtää musiikilliset juuret. Räppi on syntynyt mustien ja latinoiden keskuudessa ja ollut heidän oma kanavansa kertoa, miten asiat oikeasti ovat. Se on ollut ikään kuin suodattamaton media. Siksi on hieman hassua, että tänä päivänä meillä on kokoomus-räppiä, joka on lähtenyt väärille urille siitä, mitä se alun perin oli.

Luin joskus, että räpin alkuperäinen idea oli hauskanpito ja myös kurjuudesta kertominen. 1980-luvulla räpissä oli paljon huumevastaisuutta, ja 1990-luvulla alettiin kertoa köyhistä alueista ja huumeiden myynnistä. 2000-luvulla räppi kehittyi kertomaan rahan ansaitsemisesta ja juhlimisesta. 2010-luvulla teemana alkoi olla rahan tekeminen ja huumeiden käyttö. Me olemme menneet pikkuhiljaa väärään suuntaan mainstream-kehityksessä.

Uskon, että raha ohjaa tätä kehitystä paljon ja levy-yhtiöt ovat siinä isossa roolissa, koska ne hallitsevat rahamarkkinoita pitkälti.

Elina

Minkälaisia asioita haluat sitten itse käsitellä sun omissa kappaleissa?

Julius

En ainakaan halua kertoa siitä, kuinka paljon minulla on rahaa, koska minulla ei ole paljon. En tiedä, jos minulla olisi paljon rahaa, kertoisinko siitä siltikään. Haluan ehkä tuoda esiin omaa näkökulmaani ja sitä, miten näen asiat. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista ja muista asioista. Miksi ihminen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy, ja pitäisikö käyttäytyä toisin? Haluan mennä niissä asioissa syvemmälle.

Tykkään myös tehdä kevyempiä biisejä. Tavallaan mistä tahansa asiasta voi tehdä biisin, kunhan löytää siihen jonkin hyvän näkökulman.

Kun aloin julkaista musiikkia, päätin, että haluan tehdä enemmän positiivista musiikkia. Vaikka negatiivinen ja melankolinen teksti on helpompi kirjoittaa, halusin tuottaa positiivista musiikkia, koska negatiivista musiikkia on jo paljon.
En mä sitten tiedä, minne se on mennyt tai ajautunut, mutta se oli varmaan silloin alkujaan se lähtökohta. Ja ehkä nyt vaan mietin sitten että musa on musaa ja jos se on melankolinen biisi niin sitten se on melankolinen biisi.

Elina

Niinpä. Onko musiikkia, ehkä etenkin niin kun rap-musiikki, hyvä tapa jotenkin purkaa niitä semmoisia omia tunteita. Sellaisia ajatus solmuja?

Julius

Minusta ne ovat yhtä hyviä taiteen muotoja kuin mitkä tahansa muutkin. Ei ole väliä, maalaatko vai kirjoitatko kirjaa tai runoa, teetkö blues-biisiä tai mitä tahansa muuta, tai soitatko vain kitaraa. Ne kaikki ovat tapoja purkaa ja käsitellä tunteita. Taide on mielestäni tärkeää juuri tämän takia.

Näen taiteessa myös sen vapauden. Se tarjoaa mahdollisuuden päästä käsiksi omiin tunteisiin ja ajatuksiin sekä purkaa niitä. Kun saat tunteesi ulos itsestäsi, ne tulevat näkyviksi, ja niitä on helpompi käsitellä. Tämä on varmaan syy siihen, miksi monet melankoliset biisit toimivat hyvin; niissä käsitellään samoja tunteita.
Sehän se periaatteessa on, että mitkä biisit kolahtaa on se, että se joku sanoo jotain semmoista mikä osuu sinuun.

Elina

Millaista palautetta olet saanut nuorilta saanut niistä rap-työpajoista?

Julius

Olen saanut ihan hyvää palautetta, ja niistä on pidetty. Pelkäsin joskus, että jos menen liikaa historiaan ja haluan keskittyä vain siihen, se ei kiinnostaisi. Loppujen lopuksi siitäkin tuli paljon hyvää palautetta. Monet eivät olleet ehkä ajatelleet asiaa tai ottaneet siitä selvää, ja saattoivat innostua enemmänkin siitä, että tässä on tämmöinen tausta.

Kyllä niistä on tullut hyvää palautetta, mutta saisi tulla enemmän myös negatiivista palautetta, sillä se auttaa aina kehittämään toimintaa.

Elina

Niinpä. Missä sinua pääsee kuulemaan, jos olet jollekin perillä Kouvolassa -podcastin kuulijalle ihan uusi tuttavuus?

Julius

Kaikki nämä suoratoistopalvelut, joita voi kutsua musiikkiteollisuuden syöväksi, kuten Spotify ja YouTube, löytyvät Julius Keisari ja Dudet -nimellä meidän biisejämme. Eli voit löytää musiikkiamme Spotifysta, YouTubesta ja muista suoratoistopalveluista. Lisäksi sosiaalisen median kanavia kannattaa seurata, jos haluaa tietää, missä ja milloin on keikkoja. Moni kyselee, milloin meillä on keikkoja ja pyytää ilmoittamaan erikseen. Valitettavasti en voi ilmoittaa jokaiselle erikseen, mutta seuraamalla sosiaalista mediaamme saat ajantasaiset tiedot.

Jos haluaa fyysisen formaatin, kuten vinyylin, niin muutama viikko sitten sain pitkän uurastuksen jälkeen painettua Juliuskeisari ja Dude -vinyylin. Se oli tosi kiva juttu. Jos fyysiset formaatit kiinnostavat, kannattaa seurata sosiaalisen median kanaviamme ja ottaa yhteyttä sitä kautta.

Elina

No niin. Hei sitten päätetään vielä tämmöiseen syvälliseen kysymykseen, eli onko musiikilla sun mielestä ihmisiä yhdistävä voima?

Julius

Totta kai. Siis on ehdottomasti, jos sitä mietitään just jotain, mistä se on lähtenyt jo kauan aikaa sitten. Se on ollut tietynlaista viestintää, jossain runon lauluissa. Tai sitten jos mietitään jonkinlaisia heimotansseja niin se on. Ainahan se on tuonut ihmiset yhteen, eli musiikin perimmäinen tarkoitus on yhdistää.

Elina

Jes hei kiitos oikein paljon haastattelusta.

Julius

Kiitos.

Elina

Perillä Kouvolassa podcast.

Riina

Musiikki on kulkenut aina osana elämääni ja tekemisiäni. Se on ollut intohimoni. Kuusivuotiaana halusin olla laulaja, mutta vasta vanhempana ajatus siitä, että voisin oikeasti olla laulaja, on palannut elämääni. Musiikki on merkittävä keino pysähtyä itseni äärelle.

Elina

Näin kertoo kouvolalainen Riina Järvinen. Hei tervetuloa Riina Perillä Kouvolassa -podcastiin. Haluaisitko ensiksi vähän esitellä itseäsi? Kuka sinä oikein olet?

Riina

Kiitos paljon. Olen Riina Järvinen, ja minut löytää nimellä Terapia Moria. Nimi kertoo siitä, että olen sekä terapeutti että artisti. Artistinimeni on Moria, ja olen yhdistänyt nämä kaksi puolta itsessäni vahvasti.

Kerron myöhemmin tarkemmin kaikesta, mitä teen, mutta olen nepsyvalmentaja koulutukseltani ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Kouluttaudun tällä hetkellä kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi ja olen käynyt myös pidempiä koulutuksia. Keskityn paljon keholliseen terapiaan, joka on fokukseni ja intohimoni. Työskentelen erityisesti turvallisuuden tunteen parissa, mikä on keskiössä tekemisessäni.

Elina

Mistä tämmöinen ihmisten auttamisen halu kumpuaa?

Riina

Moni kysyy tätä usein, ja se on jotenkin hirveän sisäänrakennettu asia minulle. Luulen, että ytimessä juontaa juurensa oma lapsuuteni. Vaikka se ei ollutkaan ehkä helpoin lapsuus, se on osa todellisuuttani karuudessaan ja kauneudessaan. Olen nähnyt ja kokenut paljon kärsimystä. Tämä halu auttaa syntyy ehkä siitä tarpeesta, jonka itse koin saada apua ja tulla kohdatuksi ja autetuksi elämässäni. Olen valtavan kiitollinen ja onnellisessa asemassa, kun voin nyt auttaa muita.

Rehellisesti sanottuna halu auttaa tulee ehkä alun perin siitä, että itse tarvitsin apua. Se on osa minua, ehkä jopa luontaista ihmisyystä. Näitä asioita on vaikea sanoa faktana, mutta näin sen varmaan voisi tiivistää.

Elina

Sitten sinne sinun toiseen puoleen. Mitä musiikki sinulle merkitsee?

Riina

Musiikki on kulkenut aina läpi elämäni, osana minua ja osana tekemisiäni. Se on ollut intohimoni tietyllä tavalla. Kuusivuotiaana halusin olla laulaja, ja ajatus palasi vasta vanhempana elämääni, kun aloin kuvitella sen voivan toteutua. Musiikki on merkittävä tapa pysähtyä oman itseni äärelle, voisi sanoa, että todellisuuden äärelle. Tarkoitan tällä sitä, että musiikki antaa perspektiiviä, joka palvelee ihmistä. Esimerkiksi kun tunnen voimakkaan tunteen, perspektiivi kapenee elämästä ja maailmasta. Musiikki on väline, jonka avulla voin pysähtyä ja ymmärtää laajemmin, mitä tapahtuu, mitä minussa tapahtuu ja mihin reagoin.

Musiikki merkitsee minulle eniten juuri tänään. Se on väline pysähtymiseen, rauhoittumiseen ja virittäytymiseen. Se vie minut erilaisiin mielentiloihin ja tunnelmiin, ja sillä on valtava voima. Musiikki ulottuu usein sinne, minne sanat eivät yllä, ja sillä on merkittävä vaikutus elämässäni.

Elina

Ja olet päätynyt yhdistämään terapian ja musiikin. Mistä ajatus tämmöiseen yhdistelmään lähti?

Riina

Joo, tunneturvassa olen itsekin yhdistänyt musiikkia ja terapeuttista tekemistä. Alun perin olin kerran sellaisessa sessiossa, jossa ohjaaja loi tilan ekstaasitanssille. Se ei ollut perinteinen tapahtuma, vaan ohjeistus oli yksinkertainen: ”Nyt me tanssimme tunnin tässä salissa, jokainen omalla tavallaan.” Tuossa hetkessä tajusin, miten hyödyllistä olisi käsitellä ohjatusti jotain, kun olisi tarvinnut ohjeita ja tukea omassa mielen prosessoinnissa. Tarvitsin tunteen, etten ole yksin mieleni kanssa, että voisin ilmaista itseäni liikkeen kautta, mutta tunsin jääväni jumiin omiin ajatuksiini.

Luulen, että monille meistä tämä on tuttua. Uuden alueen kokeileminen, jossa pitäisi navigoida omassa mielessä ja kehossa, voi tuntua haastavalta. Kehon ja mielen yhteyden rakentaminen ei ollut minulle luontevaa, ja se tuntui aluksi vieraalta. Kaipasin tukea ja ohjausta tässä prosessissa, ja siitä lähti varmaan omasta tarpeesta.

Elina

Eli sitä on Tunne Turvassa -työpajat?

Riina

Joo, Tunne Turvassa -työpajat ovat viety ehkä vielä paljon pidemmälle, mutta lähtökohtaisesti saat ohjausta siinä, miten harjoittaa kehon ja mielen yhteyttä, jotta tunnesäätely helpottuu. Työpajoissa keskitytään turvan kokemuksen tavoitteluun ryhmämuotoisesti tai yksilövastaanotolla. Harjoittelemme kehonkielen avulla turvallisuuden tunteen vahvistamista. Käytän omia musiikillisia tuotoksiani, laulan livenä, mikä lisää kokemuksen intensiteettiä ja auttaa virittäytymään siihen, mitä haluamme saavuttaa.

Tavoitteena on saavuttaa turvallisuuden kokemus kehollisesti ja hyödyntää kehonkieltä intuitiivisesti ohjatusti. Opit läsnäolon taitoja ja yhteyden luomista itsesi kanssa. Työpaja lähestyy turvan kautta myös ahdistavia tuntemuksia turvallisesti mielikuvaharjoitusten avulla, harjoitellen niiden säätelyä. Pyrit tietoisesti kutsumaan vaikeita tunteita ja kohtaamaan ne reaaliajassa, mikä on valtavan tärkeä kokemus ja voi muuttaa arjen kokemusta radikaalisti. Se antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja vahvistaa kykyä käsitellä epämukavia tunteita ja tilanteita.

Yksinkertaisuudessaan tämä lähestymistapa auttaa meitä kohtaamaan elämän haasteet ja tuntemukset avoimesti ja tehokkaasti, vahvistaen tunnesäätelyä ja turvan kokemusta kehossa ja mielessä.

Elina

Koetko, että musiikki, millainen tahansa, auttaa purkamaan niitä tunteita ja ajatussolmuja?

Riina

Joo, lähtökohtaisesti se on todella yksilöllistä, mikä musiikki toimii kullekin. Tietyt sävelmät ja äänet vaikuttavat meihin eri tavoin riippuen siitä, mikä meitä puhuttelee ja virittää energiseen hyvään fiilikseen. Olemme kaikki niin uniikkeja ja erityisiä siinä, mikä musiikki resonoi juuri meidän kanssamme. Musiikki ulottuu paikkoihin, minne sanat eivät ulotu. Siinä voidaan löytää, mikä rohkaisee ja inspiroi meitä.

Kun kuuntelemme musiikkia tietoisesti ja annamme sille tilaa, se luo tunnelman ja ilmapiirin, joka vaikuttaa meihin syvällisesti. Se on tapa kytkeytyä kehoon ja kehonkieleen, ja se auttaa meitä tulemaan tietoisiksi siitä, mitä kehossamme tapahtuu. Musiikin kuunteleminen voi olla rauhoittavaa ja helpottaa avaamaan ajatuksellisia solmuja ja saat huomion siirrettyä nykyhetkeen.

Elina

Miten sinua pääsee kuulemaan tai voi tulla asiakkaaksi?

Riina

Minuun voi ottaa yhteyttä. Löydät minut helposti Instagramista, Facebookista, sähköpostitse tai verkkosivuiltani osoitteessa moria.fi. Sieltä löydät kaiken tarvittavan tietoa minusta ja siitä, mitä teen. Lisäksi olen TikTokissa käyttäjänimellä @terapiamoria.

Elina

Eli googlaan vaan Terapia Moria, niin löytyy kaikki. Mut hei oikeastaan vielä viimeisenä kysymyksenä, että miksi se turvallisuuden tunne tai keho-mieliyhteys on niin tärkeää?

Riina

Tuo on aivan tosi olennainen kysymys. Musta tuntuu, että tämä on sanahelinää, jos emme oikeastaan tiedä, mikä siinä on se juttu. Ehkä pilkon tuon juuri kahteen kysymykseen. Turva itsessään on mielestäni hyvinvoinnin perusta. Kun olemme turvassa, voimme olla aidosti sitä, ketä olemme. Turvaan mahtuvat kaikki tunteet, myös ne vaikeat. Voimme kokea elämä sellaisenaan, mitä se on.
Ja tämä on mielestäni se hyvinvoinnin pohja. Kun voimme olla, meidän ei tarvitse kieltää tai pelätä liikaa. Pelkokin mahtuu. Voimme valita hyväksyä sen. Tässä tulee nyt se, mikä astuu kuvaan: keho-mieli-yhteys. Meidän kehomme ja meidän kehon kautta aistittavat asiat ovat hirveän keskeisessä roolissa siinä, että voimme kokea turvaa. Koska kehomme viestii meille koko ajan, mitä meissä tapahtuu, meidän pitää mielen kautta sitten tulkita, onko siellä todellisuudessa vaaraa vai ei. Onko siellä oikeasti joku tulipalo vai koe vai loukkaantuiko se jostain? Osuuko joku, mitä esimerkiksi kumppanisi sanoi sinulle siihen, mitä tapahtui lapsuudessasi?
Tähän todellisen vaaran arvioimiseen tarvitsemme mieltä. Meidän keho auttaa meitä ymmärtämään, että hetkonen, nyt minuun osuu jotain. Musta tapahtuu jotain, ja sen takia tämä yhteys kommunikoi keskenään. Olemme läsnä tietoisesti, ja me aistimme, mitä meissä tapahtuu. Tämä on hirveän merkittävää turvan kannalta.
Voin sanoa vielä yhden esimerkin. Jos mietitään vaikka tätä: hyvin tutkitusti äärimmäisen tehokas keino rauhoittaa hermostoa, mieltä ja kehoa on tämä pidennetty uloshengitys, josta puhun paljon. Toisin sanoen, uloshengitys on hieman pidempi kuin sisäänhengitys.

Keho viestii mielellemme ensin, mitä meissä tapahtuu. Tunnet vaikka, että sykkeesi kiihtyy, sormesi hikoilevat. Sinulla on selkeästi jotain tapahtumassa, ja mielen tasolla koet, että hei, minua ahdistaa. Sitten tunnistat mielen tasolla, että parhaimmassa tapauksessa, hei, minulla on tämmöisiä reaktioita. Jokin on vähän niin kuin pielessä. OK, minua ahdistaa. Mieli voi sitten reagoida tai tehdä tietoisesti päätöksen, että hei, haluan vaikuttaa tähän. Minulla on tämä tieto, mitä voin tehdä. Voin tehdä tämän pidennetyn uloshengityksen.

Ja sitten, kun alat tekemään tämän päätöksen, olet valinnut tehdä sitä, vaikka ihan vain viiden kierroksen hengitystä. Kierroksen aikana huomaat, että kehosi alkaa viestimään mielellesi äärimmäisen tehokkaasti, että ei ole mitään hätää. Kaikki on hyvin yksinkertaisuudessaan.

Tässä näkyy kauniisti, miten keho-mieli-yhteys liittyy siihen turvan tunteeseen. Voit olla turvassa, sinä mahdut, sinä voit havainnoida niitä asioita. Sinun ei tarvitse muuttaa niitä, ratkaista niitä heti pois. Sinä mahdut enemmän.

Elina

Hei kiitos. Tähän on hyvä päättää. Kiitos oikein paljon haastattelusta Riina, kiitos.

Kiitos kun kuuntelit Perillä Kouvolassa -podcastia. Lue lisää kouvolalaisten tarinoita osoitteesta www.kouvola.fi/perillä.