Rakennemalli
Kouvolassa on päätetty päivittää vuonna 2012 laadittu maankäytön rakennemalli vastaamaan kaupungin strategisia tavoitteita ja luomaan kaupungin tulevaisuuskuvaa vuoteen 2050 asti.
Kouvolan rakennemallin päivityksen tavoitteena on muodostaa näkemys kaupungin tulevaisuudesta ja strategisesta tahtotilasta tuleville vuosikymmenille. Maankäytön rakennemalli kattaa kaikki maankäytön osat koko kaupungin alueella. Maankäytön rakennemalli toimii ohjenuorana myös käynnistyvälle kaupungin keskeisten alueiden yleiskaavatyölle.
Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Malli tuottaa osaltaan tietoa kaupungin eri hallintokuntien pitkän tähtäimen suunnittelulle ja palveluiden järjestämiselle kaupungin eri osissa.
Millaisena näet Kouvolan 2050 – vastaa karttakyselyyn 9.2. mennessä!
Rakennemallin päivitystyön aluksi on laadittu kolme erilaista skenaarioita eli tulevaisuudenkuvaa tulevan maankäytön hahmottamiseksi. Näitä skenaarioita voi nyt kommentoida ja kertoa niistä oman mielipiteen karttakyselyssä, jonka linkki löytyy alempana. Skenaarioiden ja niistä saadun palautteen pohjalta muodostetaan uusi rakennemalli, joka arvioidusti valmistuu keväällä 2025.
- Tutustu ensin kolmeen skenaariokarttaan sekä niiden esittelyteksteihin tällä sivulla. Kuvia voi klikata suuremmaksi.
- Vastaa kyselyyn 9.2. mennessä. Kyselyyn pääset alempana olevasta linkistä.
- Paina kyselyn lopuksi ”Lähetä”-painiketta. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, eli sillä ei kerätä henkilötietoja. Kysely toimii parhaiten pöytäkoneella tai muulla isommalla näytöllä.
Skenaario 1 – Tiivistyvän ydinkaupungin ja taajamien Kouvola
Tiivistyvän Kouvolan skenaariossa kaupungin väestö vähenee yhä, mutta aiempaan kehitykseen verrattuna selkeästi loivemmin. Kaupunkirakenne ja taajamat tiivistyvät hallitusti, eli väestö ja palvelut keskittyvät erityisesti jo olemassa oleville taajama-alueille. Asumisen ydinalue ja keskeinen kaupunkirakenne tiivistyy Kouvolan keskustan ympärille, sitä ympäröiville alueille Korialle, Kuusankoskelle, Voikkaalle ja Valkealan kirkonkylän-Jokelan alueelle sekä Myllykosken-Ummeljoen ja Inkeroisten-Anjalan alueille.
Tiivistyvän kehityksen skenaariossa elinvoimaisuus houkuttelee yrityksiä ja muuttajia. Kouvola on uusien yritysten näkökulmasta haluttu, ja elinkeinoelämän alueita pyritään laajentamaan. Vihreän siirtymän elinkeinoalueita ja esimerkiksi datakeskuksia syntyy useita.
Joukkoliikenne on tiivistyvän kehityksen skenaariossa toimiva ja taajamissa kilpailukykyinen yksityisautoiluun nähden. Joukkoliikennereittejä sijoittuu aluekeskusten välille, eli Kouvolasta Korialle, Kuusankoskelle, Valkealaan sekä Kotkan suuntaan. Tässä skenaariossa Itärata toteutuu ja Elimäen kirkonkylän länsipuolelle esitetään asemavaraus Itäradalle ja sen ympärille Itäradan kehittämisvyöhyke.
Skenaario 2 – Kylien ja pientaajamien Kouvola
Kylien ja pientaajamien Kouvola -skenaariossa väestö jakautuu tasaisemmin eri alueille verrattuna skenaarioon 1. Keskeiset taajama-alueet supistuvat hieman ja vastaavasti pientaajamat ja kylät kehittyvät voimakkaammin kuin skenaariossa 1. Väestön vähenemä on samansuuntaista 1. skenaarion kanssa.
Palvelualan keskittymä sijaitsee Kouvolan keskustassa, joka on myös ydinkaupunkialuetta, ja peruspalvelukeskus Kuusankoskella, joka on taajamaa. Nämä yhdessä muodostavat asumisen ydinalueen ja keskeisen kaupunkirakenteen. Muita peruspalvelukeskuksia sijaitsee Jaalassa, Voikkaalla, Valkealan-Jokelan-alueella, Korialla, Elimäellä, Myllykosken-Ummeljoen-alueella, Inkeroisten-Anjalan-alueella ja Utissa. Nämä alueet Elimäkeä ja Uttia lukuun ottamatta ovat myös keskeisen taajamarakenteen aluetta. Palvelukylät sijaitsevat lisäksi vielä Vuohijärvellä, Kaipiaisissa, Kääpälän-Vekaranjärven-alueella ja Sippolan-Hirvelän-alueella.
Elinkeinoelämä kehittyy pääpiirteittäin samaan tapaan kuin 1.skenaariossa, korostaen kuitenkin pienimuotoisempia elinkeinoja, kuten lähiruokatuotantoa. Palveluiden ylläpito aiheuttaa hajautuneemman rakenteen vuoksi haasteita, ja esimerkiksi liikkuvia palveluita tulee kehittää.
Tehokkaimman joukkoliikenteen vyöhyke suuntautuu Kouvolan ydinkaupungista Kuusankoskelle ja Kotkan-Haminan suuntaan. Liikkuminen perustuu ydinalueen ulkopuolella suurelta osin yksityisautoiluun.
Skenaario 3 – Supistuva Kouvola
Supistuvan Kouvolan skenaariossa väestön supistuminen jatkuu jopa nykyistä nopeammin, ja tietyt taajamat ja kylät menettävät suuren osan väestöstään. Ydinkaupunkialue säilyy pääpiirteissään nykyisellä Kouvolan-Kuusankosken alueella, mutta väestön voimakas supistuminen vaikeuttaa myös tämän alueen kehitystä. Alueen elinvoimaisuutta yritetään kehittää ja ylläpitää nykyisillä toimiviksi todetuilla sijainneilla.
Elinkeinojen osalta tärkeää on houkutella uusia yrityksiä, jotta saadaan tuloja ja työperäistä muuttoa. Uusia elinkeinoja ja tulotapoja, kuten uusiutuva energia, pyritään edistämään. Näitä elinkeinotoimintoja syntyykin, mutta heikommin kuin skenaarioissa 1 ja 2. Puolustusvoimien toiminnan sekä matkailuelinkeinojen merkitys korostuu suhteellisesti. Sekä julkiset ja yksityiset palvelut supistuvat, ja palveluiden ylläpito on entistä vaikeampaa.
Liikkuminen perustuu entistä enemmän yksityisautoiluun, ja joukkoliikenteen tarjonta supistuu.
Vastaa kyselyyn
Nyt pääset antamaan oman näkökulmasi rakennemallityöhön 20.1. – 9.2.2025.
Kyselyyn tästä linkistä (Maptionnaire)
Mikä rakennemalli?
Kouvolan kaupungin rakennemalli on yhdyskuntien alueiden käytön tulevaisuuden kehityskuva. Se kertoo asutuksen, palveluiden, yritystoiminnan ja liikenteen sijoittumisen ja kehittämisen tavoitteista tulevaisuudessa. Rakennemallilla pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen kaupungin eri osien maankäytön kehittämisestä.
Rakennemallissa esitetään kaupungin keskusverkko ja alueiden kehittämisen painopistealueet. Kouvolan rakennemallilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia mutta se määrittelee tavoitteita ja suuntaviivoja kaavoitukselle.
Suunnittelualue kattaa Kouvolan kaupungin koko alueen.
Päivitetty 20.1.2025