Näkökulmia Suomen historiaan
Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2025 Kuusankoskitalossa ja verkkoluentoina.
Suuren suosion saanut luentosarja toteutetaan vuonna 2025 uusin aihein nyt kahdeksannen kerran. Yleisölle avoimet tilaisuudet järjestetään 7.1.2025 alkaen vuoden neljänä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Luentoja voi seurata myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Luentoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Tiistai 7.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja YouTube-kanava
Salamurhia, sabotaasia ja sieppauksia -Suomen historian tihutöitä
Lasse Laaksonen
Katso Lasse Laaksosen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Suomen historian tunnetuimmat poliittiset murhat kohdistuivat venäläiseen kenraalikuvernööriin Nikolai Bobrikoviin ja sisäministeri Heikki Ritavuoreen. Mannerheim yritettiin murhata sekä siviilissä ollessaan että ylipäällikkönä. Saksalaisen ”pommarikoulutuksen” saaneita jääkäreitä lähetettiin etujoukkona räjäyttämään siltoja ja ammusvarastoja. Presidentti Ståhlberg siepattiin kesken aamukävelyn, ja kyydittiin kohti itärajaa. Presidentti Kekkosen kaappausta Tamminiemestä suunniteltiin. Minkälainen merkitys salahankkeilla on ollut Suomen historiasta? Onko havaittavissa kansallisia erityispiirteitä? Miten suomalaiset ovat suhtautuneet väkivallantekihin ja laittomuuksiin?
Tiistai 14.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Kun isänmaa kutsuu sinua
– Kouvolan naiset sisällissodassa ja Lotta Svärdin osana 1918-1944
Sakari Viinikainen
Katso Sakari Viinikaisen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Lotta Svärd-järjestö syntyi sisällissodan jälkeen, mutta sen juuret työntyvät syvälle Suomen intsenäistymiseen johtaneisiin tapahtumiin. Riihimäen suojeluskunnan naisjaosto alkoi marraskuussa 1918 käyttää itsestään Vänrikki Stoolin tarinoista lainattua Lotta Svärd-nimeä ja suojeluskuntien ylipäällikkö Georg Didrik von Essen toi sen yleiseen käyttöön kehottaessaan elokuussa1919 suojeluskuntia perustamaan yhteyteensä Lotta Svärd-osastoja. Valtakunnallinen Lotta Svärd-järjestö perustettiin maaliskuussa 1921. Siitä tuli Suomen kenties koko maailman suurin järjestö, johon kuului enimmillään 232 000 jäsentä. Ilman lottia Suomi ei olisi selvinnyt viime sodissamme. Heidän valtavaa suoranaista merkitystään sotatoimille kuvaa, että he vapauttivat vähintään divisioonan verran miehiä rintamatehtäviin. Järjestön tekemän kasvatustyön merkitystä maanpuolustushengelle on mahdotonta edes mitata.
Kouvolassa naiset alkoivat sisällissodan alla valmistaa rintamaoloihin sopivia varusteita ja sodan puhjettua toistakymmentä naista lähti rintamalle lääkintä- ja huoltotehtäviin. Sodan jälkeen naisten toiminta jatkui suojeluskuntien yhteydessä sen enempää organisoitumatta, kunnes toukokuussa 1919 Kouvolan suojeluskunnan esikunta kehotti heitä järjestäytymään talous-, ambulanssi- ja ompeluosastoksi. Kouvolan Lotta Svärd-yhdistys perustettiin tammikuussa 1920. Kymenlaakson lottapiiri perustettiin helmikuussa 1921. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli kouvolalainen Fanny Rikala, joka valittiin yhdessä kotkalaisen Greta Krohn kanssa edustamaan Kymenlaaksoa valtakunnallista järjestöä perustettaessa. Greta Krohn oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Järjestön legendaarinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja oli Fanny Luukkonen. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 valvontakomission määräyksestä.
Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistoroitsija ja tietokirjailija.
Tiistai 21.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja Kaupungin YouTube-kanava
Sodasta selviytymisen salaisuus
Jenni Kirves
Katso Jenni Kirveksen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Luennon otsikko on ”Sodasta selviytymisen salaisuus.”. Luento kertoo siitä millaisen tunnemaiseman ja ristiriitojen vallassa miehet palasivat sodasta. Sekä siitä, mistä asioista he tunsivat syyllisyyttä ja miksi he usein vaikenivat kokemuksistaan sodan jälkeen. Mutta pikkuhiljaa he alkoivat eheytyä lievistä traumoista niillä psykologisilla keinoilla, joista luennossa ja kirjassa kerron. Veteraanit tajusivat ikään kuin vaistonvaraisesti, että ruumiin liike oli parasta lääkettä henkisiin ongelmiin ja työn aiheuttama ruumiillinen väsymys tuotti henkistä hyvää oloa, toisin kuin menneiden loputon märehtiminen. Luennon lopuksi puhun myös siitä, miten naiset kärsivät ja selvisivät sota-aikana ja sen jälkeen.
Jenni Kirves on tietokirjailija ja sotahistorioitsija, joka on koko aikuiselämänsä perehtynyt näihin aiheisiin sekä trauman että selviämisen näkökulmasta. Jotta hän voi ymmärtää jälleenrakentajien tunnemaisemaa, hänen on ensin ymmärrettävä hyvin syvällisesti sodan tunnekokemus. Hän onkin kirjottanut jo lähes kaikista sotaan liittyvistä aiheista, mutta ikävä kyllä tutkimattomia aiheita tulee edelleen koko ajan vastaan.
Tiistai 28.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
K.J. ja Ester Ståhlberg loivat presidentti-instituution perustan
Marjaliisa Hentilä ja Seppo Hentilä
Katso Marjaliisa ja Seppo Hentilän luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Kun Suomesta tuli kuningasseikkailun jälkeen kesällä 1919 lopulta tasavalta, jonka valtionpäämies valitaan yleisillä vaaleilla, Euroopassa oli vain neljä muuta tasavaltaa. K.J. Ståhlbergin vaikutus tasavallan syntyyn ja vakiintumiseen oli merkittävä. Hänen kirjoittamastaan hallitusmuodosta tuli maamme perustuslaki. Ståhlbergin suursaavutus oli parlamentaarisen hallitustavan vakiinnuttaminen poliittisen päätöksenteon perustaksi. Ståhlbergin kaudella vakiintuivat myös monet tasavallan identiteettiä rakentavat muodot, symbolit ja protokollat. Hyvä esimerkki tästä on joulukuun kuudennen nostaminen Suomen itsenäisyyspäiväksi. Tasavallan ensimmäiseksi naiseksi kesällä 1920 tulleen Ester Ståhlbergin työstä presidentin puolisona tuli uraa uurtava. Hän pohti historiallista asemaansa juurta jaksaen eikä rajoittunut vain siihen, miten hänen itsensä olisi tämä tehtävä hoidettava. Ester ajatteli, että hän oli saanut ainutlaatisen rakennus- ja kasvatustehtävän. Siksi hän halusi tulla roolimalliksi seuraajilleen ja luoda ”traditsiooneja” perinteitä tuleville presidentittärille.
Ester Ståhlbergin mielestä puolison oli tuettava kaikessa miestään, tasavallan korkeinta päätöksentekijää. Julkisuudessa puolison näkyvin tehtävä oli instituution edustaminen. Näkymättömämpi ja vakiintumattomampi alue oli puolison vaikutus presidentin virkatehtävien hoitamiseen. Ester olisi tietysti halunnut vaikuttaa tähänkin mahdollisimman paljon, ja muutaman kerran hän yritti lobata ministeri- ja virkanimityksissä ystäviensä puolesta. Tähän K.J. kuitnkin veti tiukan rajan. Hän ei halunnut puolisonsa sekaantuvan presidentille, valtioneuvostolle ja eduskunnalle kuuluviin luottamuksellisiin asioihin. Presidentin puolisolla oli runsaasti edustustehtäviä linnan pienissä ja suurissa juhlissa, vastaanotoilla ja vierailuilla sekä eri tahoilla ympäröivässä yhteiskunnassa. Ester suunnitteli juhlien ohjelmia ja huolehti siitä, että kansainvälistä etikettiä noudatettiin. Hän pukeutui edustavasti ja opetteli sinnikkäästi puhumaan diplomaattien käyttämiä kieliä.
Seppo Hentilä s. 1948 on valtiotieteiden tohtori. Hän toimii Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina 1995-2014. Hänen teoksiaan ovat mm. Jaettu Saksa, jaettu historia (1998), Kaksi Saksaa ja Suomi (2003), Harppi-Saksan haarukassa (2004). Marjaliisa Hentilä kanssa hän on kirjoittanut teokset Saksalainen Suomi 1918 (2017), Ensimmäinen presidenttipari. Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925 (2022) sekä Oikeusvaltion etuvartiossa. Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925-1952 (2024).
Marjaliisa Hentilä s. 1957 on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti. Hän työskenteli Työväen Arkiston erikoistutkijana ja toimi vuosin 2004-2009 Suomen Saksan -instituutin johtajana Berliinissä. Hän on kirjoittanut useita työväenliikkeen johtohenkilöiden, kuten Matti Paasivuoren ja Hilja Pärssisen elämäkerrat. Puolisonsa Seppo Hentilän kanssa hän on julkaissut kaksiosaisen Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämänkerran (2022 ja 2024) sekä Saksalainen Suomi 1918 -teoksen (2017), joka on ilmestynyt myös saksaksi.
Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.
Ota yhteyttä
Jetsu Helena
KulttuurituottajaPäivitetty 31.10.2024